sunnuntai 25. syyskuuta 2016

Kesäkertaus


Epäaktiivinen bloggaaja ilmoittautuu... Syksy on aina blogin osalta tosi hiljaista aikaa, kun koulu tuottaa turhaa päänvaivaa kaiken lukemisen ansiosta ja tallille pääsee vasta myöhään ja sieltä kotiin vielä paljon myöhemmin, jolloin koneen aukaisu, saatikaan blogin kirjoitus ei käy pienessä mielessäkään. Asiaa ei yhtään helpota sekään, että illat alkavat hämärtyä päivä päivältä aikaisemmin ja kuvista tulee surkeita huonon valon ansiosta, jos kuvaajaa edes sattuu olemaan, enkä minä ole sitä tyyppiä, joka kirjoittaa blogiin ainuttakaan postausta ilman hyviä kuvia.

Kuitenkin tänään selailin tämän vuoden aikaisempia postauksia, ja esille tuli alkukesästä tekemäni summer bucket- lista, joka olisi hyvä käydä nyt läpi ja katso, mitä on saatu kesällä toteutettua.




S U M M E R   B U C K E T   L I S T   2 0 1 6 :



[x] ole hereillä 24 tuntia putkeen

-varsinkin alkukesästä oltiin monesti kavereiden kanssa meillä yötä, tai oikeastaan meidän leikkimökissä, joka oli vuorattu patjoilla ja oltiin koko yö pihalla tai muuten vaan valvottiin. Seuraava päivä olikin sitten pelkkää tuskaa, ja yliväsymistä oli havaittavissa...


[x] ole viikonlopun kestävällä kisareissulla
- tämä kohta toteutui ihan kolmeen kertaan! Meidän ensimmäiset kisat Torniossa, Rovaniemen kisat, joissa tosin oltiin vain Perjantai ja Lauantai, sekä tietysti Venetsialaiset elokuun lopulla, jos ne vielä kesään lasketaan

[ ] käy aiankin yhdet koulukisat Nanan kanssa
-tämä kohta ei toteutunut, mutta ehkä ensivuonna eksytään naapuritallille kouluaitoihin.





[x] Ole tallilla yötä 
- monen monta kertaa oltiin tallilla yötä, niin kuin joka kesä tähän asti ollaan oltu, varsinkin silloin, kun oltiin lupauduttu tekemään aamutalleja. 


[x] käy paljon uittamassa ja laukkamaastoissa
- käytiin! uittoreissut on aina yhtä hauskoja, varsinkin, kun ponit ovat aina niin innoissaan vedestä ja sukeltelevat vain menemään. Maastoilu on myös kiva vaihtelua normaaliin kentällä pyörimiseen, ja lähes aina usein annetaan vain ponien mennä niin lujaa kuin haluavat, kun meillä on niin hyvät maastot ja pitkiä laukkasuoria juuri sitä varten.


[x]  ratasataa myös poneilla
-poneilla ratsastin taas paljon, jopa Sypen selkään eksyin pariin otteeseen.






[x] käy yöuinnilla
- juhannuksena käytiin tallin lähellä uimassa, noin kahdentoista aikoihin, eli suoritettu.


[x] tee videopostauksia
- Kalajoelta tehtiin pitkä videopostaus, mutta toinen osa ei ole päässyt vielä julkaisuvaiheeseen saakka. Ensimmäisen osan löydät tästä, Ronjan kanavalta.


[x]  ratsasta ilman satulaa Nanalla
- kerran ilman satulaa, ja monta kertaa eri paksuilla huovilla ja lampaankarvapehmusteilla, eli suoritetttu!


[x] Ja mikä tärkeintä, nauti ihanasta kesästä ja lomasta!
- kesästä nautittiin taas täysin siemauksin, varsinkin niistä ihanista lämpimistä päivistä, jota tällekkin vuodelle saatiin mukavan paljon kaiken sateen ja kylmyyden lisäksi.





Mitä tykkäsitte näistä erikoisemmista postauksista? 
Olisi myös kiva kuulla, miten teidän kesä meni?


perjantai 16. syyskuuta 2016

Syksy, hevonen ja poni




 Syksy alkaa tehdä jo uhkaavasti tuloaan, ja sen alkaa huomata myös kouluhommien määrän kasvamisesta ja tiukasta aikataulusta, että ehtii hoitaa hevosen ja kouluhommat samana päivänä. Kun koulu loppuu myöhään iltapäivällä (neljän aikoihin) hevonen on vailla liikutusta ja huomisen testit ja kokeet vailla lukemista, pari tuntia lisää vuorokauteen olisi kova sana. Mutta asiaan ei mikään muu auta, kuin kaiken kunnollinen aikatauluttaminen.

 Normaalit kuulumispostaukset alkavat olla jo harvinaisuus tässä blogissa, kun joka toisessa postauksessa selitän kisoista, ja lopuissa kerron valmennuksista. Nyt tosiaan kisojen osalta loppuvuosi näyttää hyvinkin tyhjältä, mutta valmennuksia on niidenkin edestä. Ilmoitin itseni ja Nanan Pohjois-Suomen aluevalmennusrenkaaseen, joiden katsastukset ja ensimmäinen valmennus on lokakuun alussa. Näissä valmentajana toimii Pinja Immonen, josta olen kuullut pelkästään hyvää, joten innolla odotan jo tulevia valmennuksia. Tässä lähiaikoina Nina Fageström on tulossa Oulun, ja hänen oppeihin menoa ollaan myös suunniteltu. Ane jatkaa myös viikonloppuvalmennuksia Takkulassa aina säännöllisisn väliajoin, ja niissä ollaan myös joka kerta mukana, joten valmennuksista ei ole puutetta. Meidän kotivalmentaja on tosin tällä hetkellä Riossa Paralympialaisissa avustamassa Katja Karjalaista, joten tämän kuun loppuun saakka pärjäillään aika lailla keskenään. Onneksi kuitenkin valmentajan sisko, Hanna hyppäyttää meitä aina kerta viikkoon tai useammin, joten en aivan itsenään joudu ratsastelemaan.




Viikonloppuna hypättiin vähän molempina päivnä. Tarkoituksena oli mennä pikkuristikoita lauantaina ja hypätä sitten vähän jotain enemmän sunnuntaina samalla kun Hanna hyppäytti poika pohjanpoika varten. Menttin sitten molempina päivinä ihan vain meidän ohuella koulukuolaimella, ja suureksi yllätykseksi Nana pysyi koko viikonlopun tosi rentona, eikä yrittänytkään lähteä viemään. Mentiin molemmt päivät eri jumppasarjoja, ja lauantaina hypättiin jumpan viimeisenä esteenä kevyesti 120cm. Hevosesta tuli esille aivan eri hyppytyyli, jonka avulla päästään vielä kunnon luokkiin, kunhan vaan Nanan pää vähän rauhoittuu ja äkkilöhdöt saadaan kitkettyä pois. Sunnuntaina sitten otettiin vähän rennommin ja hypättiin pienempiä jumppasarjoja.


Nyt viime päivinä ollaan menty sileällä paljon kuminauhoilla, joilla Nanan saa hyvin eteen alas ja selkälihakset joutuvat hommiin. Postauksen kuvat on otettu tiistaina, milloin päästin Julian Nanan selkään kokeilemaan, miten ponin ratsastuksesta selviää. Onnekseni Julialla meni hyvin Nanan kanssa, ja voin jättää sen rauhallisin mielin Julian hoiviin, kun itse lähden viikonlopuksi Tampereelle Vikellysvalmentajakoulutukseen. Ehkä me vielä jonain päivänä saadaan paljon pikkutyttöjen keskuudessa toivottu vikellystunti pyörimään!





Samalla kun Julia liikutti Nanan loppuun, minä hyppäsin jo valmiiksi verkatun Charloten selkään. Ratsastin ponin nopeasti läpi kaikissa askellajeissa, ja vitsi sekin poni on parantunut tässä puolessa vuodessa, varsinkin kunnon ja laukan puolesta, vaikka onkin vain pikkutyttöjä kyydittänyt. Laitan luultavasti blogin tässä lähiaikoina piilotetuksi, koska ulkoasu kaipaisi jo syksyistä muutosta. Ja muistakaa, että kaikki postausideat ja muut kommentit ovat aina tervetulleita!

Hyvää loppuviikkoa kaikille ihanille lukijoille! 

torstai 8. syyskuuta 2016

Ulkokisakausi paketissa



Viime viikonloppuna naapuritallilla järjestettiin Pohjois-Suomen mestaruuskisat, joissa jälleen tänä vuonna oltiin meidän seuran voimin talkoilemassa, pidettiin rata pystyssä. Meidän P-SM luokkahan olisi ollut junioreiden mestaruusluokka 110cm tasolla, joka jätettiin suosiolla välistä ja hypättiin vain avoimia luokkia molempina päivinä. Lauantaina harjoitustasolla 95cm ja sunnuntaina 2-tasolla 100cm.

Lauantain luokan arvosteluna oli jo tutuksi tullut ihanne-aika arvostelu. Tällä kertaa ei ratsastettu kelloa katsoen, vaan lähdettiin hakemaan normaalissa ratatemmossa hyvää rataa alitetusta ajasta ja sen tuomista virhepisteistä huolimatta. Verkka on ollut nyt lähes joka kisoissa hyvä, ja Nana on ollut tosi rauhallinen, paitsi lauantaina esteelle päin kääntyessä alkoi ponin päässä surraamaan ja laukka-askelista tuli paikallaan pomppivia pikkuphyppyjä. Kuumumisen syyksi tajuttiin se, että verkka oli taas niin ahdas ja joka puolella oli laukkaavia hevosia, jotka sekoitti ponin pään kokonaan.




Radalla sama kuumuminen jatkui, ja aina esteelle lähesstyessä alkoi kauhea pomppiminen ja päänheittely. Jouduin pariin otteeseen ottamaan ihan raville asti, että päästäisiin seuraavan esteen yli. Matkaan otettiin silti vain kaksi puomia, ja aikavirheitä sitten senkin lisäksi, joten lopputulos oli 11 virhepistettä. Ponin kävelytys tallille päiväheiniä syömään ja ratsastaja vaatteiden vaihdon kautta takaisin kisakentälle töihin.

Seuraava päivä alkoi minun osalta jälleen ratahenkilökuntana pari ensimmäistä luokkaa, ennen kuin lähdin hakemaan omaa ratsua kotitallista. Sunnuntaina verkassa Nana oli taas onneksi se rauhallinen versio ponista, joten päästiin radalle hyvillä mielillä. Ennen lähtölinjaa Nana alkoi jälleen kuumumaan, joten otin ympyrällä vielä yhden pysähdyksen, ennen radan aloittamista. Ensimmäiselle esteelle tuli taas kiihdytyslähestyminen ja surkea hyppy, mutta sitten poni tuli heti kiinni ja päästiin jatkamaan rataa hyvässä temmossa. Koko rata päästiin menemään samaa hyvää laukkaa, ja selvittiin jopa mallikkaasti kaarevasta linjasta, jonka ensimmäisenä esteenä oli sarja. Lopputuloksena oli tosi hyvä nollarata, viimeisistä ulkokisoista! Pitkään aikaan en ole näin tyytyväinen ollut puhtaaseen rataan, mutta tässä vuoden aikana niitä on oppinut kyllä arvostamaan aivan erillä tavalla, kuin Syppe- aikana.



Kuvista kiitos Emmi ja Roosa! 

lauantai 3. syyskuuta 2016

Hyppää Venetsialisiin 2016! VIDEOPOSTAUS OSA 1

Blogissa jo kauan haluttu videopostaus on nyt vihdoin päässyt suunnitelulistalta ihan toteutusvaiheeseen, sillä kuvailtiin Ronjan kanssa Kalajoen kisoista koko viikonlopun kattava kisavideopostaus! Videosta tuli aika pitkä, joten päätettiin laittaa se kahteen osaan. Olkaa hyvä; blogihistorian ensimmäinen videopostaus ikinä!


Mitäs piditte?


tiistai 23. elokuuta 2016

Kiimingin kilvanajot

©Salla Myllymäki

Sunnuntai aamuna käänneltiin auton keula kohti Kiiminkiä, 2-tason estekisoja, joissa mentii luokat 90 & 100cm. Paikka oli meille tuttu ennestään, ja vain noin puolen tunnin ajomatkan päässä. Joten kerrankin saatiin nukkua yli seitsemään. Tällä kertaa myös valmentaja pääsi kisoihin mukaan, joten suunniteltiin radalle hyvät tiet, ja saatiin paljon parempi verkka, kuin koskaan ennen kisoissa, eikä Nana edes ollut villi verkkamaneesissa, joka on tosi iso muutos edelliseen!

Ensimmäinen luokka, 90cm alkoi hyvin sujuvasti. Jatkettiin rataa hyvällä temmolla hyvillä hypyillä, mutta kuudennella esteellä, ennen radan vaikeinta kaarretta Nana päätti loikatta heti hypystä laskeuduttuaan oikealle, jonne katsoin esteen päällä. Seuraavalle esteelle tie oli jo valmiiksi tosi lyhyt ja vielä siittä poni huonommasta suunnasta, joten tehtiin huono lähestyminen ja pudotettiin este. Ei rata silti huonosti mennyt, mahduttiin jopa kahden askeleen sarjalle, vaikka sitä lähestyessä Nana ei meinannut kuunnella, mutta tajusi vähän ennen a-osaa, että parempi rauhoittua tai tulee ahdasta.

© Nina Savela
© Nina Savela

Ratsastin yli 40:n osallistujan luokassa aika alussa, ja seuraavassa, myös yli 40:n lähtijän luokassa viimeisenä, joten jouduttiin odottelemaan tosi kauan ratojen välissä. Metrissä arvosteluna oli ihanne-aika, joten radassa oli vain kahdeksan estettä. Aika ei ollut tiukka, mutta ei mikään pitkäkään, joten suunniteltiin, että astetta ketterämmällä hevosella pitkillä teillä ja normaalilla reippalla laukalla päästäisiin mahdollisimman lähelle ihanneaikaa.

 Saatiin taas tosi hyvä verkka alle ja meillä oli jopa tilaa hypätä, kun maneesissa ei ollut meidän lisäksi kuin pari ratsukkoa, jotka aina vain väheni luokan loppuun päin mentäessä. Minua edeltävä ratsukko hylättiin, enkä ehtinyt kävellä toiselle puolelle kenttää kuin olin ajatellut, niin laukkasin koko kentän ympäri ykköselle, joka oli aivan toisessa päädyssä kenttää. Tämä oli koko radan suurin virhe, sillä Nana otti ylimääräisiä kierrokisa ja heti ensimmäiselle esteelle meinasi tulla ongelmia. Sain laukan tasaantumaan ja jatkettiin rataa. Kolmannelle esteelle lähestyessä oli rapakko matkanvarrella, josta Nana otti taas vauhtia, ja ajauduttiin liian lähelle seuraavaa okseria josta sitten otettiin puomi. Koko loppurata oli tosi hyvä, ja aikakin vain 1,5 sekunnin päässä ihanne-ajasta, vaikka vähän turhan lujaa mentiin. Kyllä nämä kisasuorituksetkin vain kerta kerralta paranee, ja jospa jo tulevana viikonloppuna Kalajoella olisi nollaratojen aika!

LINKKI VIDEOON


© Salla Myllymäki
© Salla Myllymäki


lauantai 20. elokuuta 2016

Kuvahaaste


Haasteen tehtävinä on valita neljä kuvaa, jotka kuvaavat sanoja luottamus, onnistuminen,   epäonnistuminen ja todellisuus, sekä viidenneksi vapaavalintainen kuva siihen sopivalla sanalla. Ja tietenkin viiden henkilön haastaminen.


Luottamus

Onnistuminen
Epäonnistuminen
Todellisuus, tälläistä meillä aina on, uskokaa tai älkää! ;D
tb
Tähän haasteeseen minut haastoi Sofia, joka on herättänyt bloginsa henkiin pitkän tauon jälkeen. Käykääpäs kurkkaamassa Sofian blogi! Mukaan haastan:

http://ellipo.blogspot.fi
http://unelmaponikulta.blogspot.fi
http://merzzzinblogi.blogspot.fi
http://annijabrygg.blogspot.fi
http://romppujaponit.blogspot.fi

keskiviikko 17. elokuuta 2016

Uutta oppimassa + Valmennusvideo ääniraidalla

Nyt on sitten viimeisetkin kesäpäivät vietetty, ja kouluun palattu viimeiselle peruskoulun luokalle. Niin kuin jokaisen kesäloman jälkeen, tuntuu ettää koko kesä olisi mennyt ihan ohi, enkä olisi saanut mitään tehtyä. Kuitenkin kun aletaan ajattelemaan mitä kaikkea on tehnyt, eikä sitä mitä ei. Kaikki ne satulassa kulutetut tunnit, hyvien ihmisten seurassa vietetyt lämpimät kesäpäivät, joita olikin enemmän kuin se yksi tai kaksi, hyvin nukutut yöunet, ja hyvin nautittu loma. Ei se kesä ihan ohi nukuttu ollutkaan.

Kuitenkin, takaisin tähän päivään. Viikonloppuna päästiin jälleen gp-tason valmentajan oppiin, sillä Ane matkusti tänne jälleen pitämään viikonlopuksi valmennuksia. Tällä kerralla päätin osallistua vain kahden päivän valmennuksiin, jotka molempina päivinä ratsastin Ronjan kanssa samassa ryhmässä. Englanninkieliset valmennukset olivat taas kunnon kielikylpyä, josta ei ole yhtään haittaa varsinkaan näin koulun alkajaisiksi.

Kuvat yli viikon vanhoja, Ronjan ottamia päivää ennen haapaveden kisoja.


Valmennukset mentiin taas samalla periaatteella, ensimmäisenä päivänä pienemmillä esteillä paljon kaikkea ns. tekniikkaa, ja toisena päivänä hypättiin rataa. Molempina päivinä laitettiin alkuverkkojen ajaksi Nanalle kuminauhat niskasta kuolaimen kautta satulavyöhön, ja pidennettiin pelhamin ketjua, joten pystyin taivuttelemaan ponia tosi hyvin käynnissä ja ravissa. Kun alettiin hyppäämään, otettiin tietenkin kuminauhat pois ja pelhamin ketju takaisin oikealle kireydelle. Lauantaina mentiin alkutunnista paljon ristikoita ravityöskentelyssä, joille piti lähestyä esteistunnassa. Tämä ei ollut mikään helppo tehtävä minulle eikä Ronjalle, kun ollaan aina totuttu Tanjan valmennuksissa istumaan mahdollisimman syvällä satulassa aina ennen ravihyppyä. Laukkatyöskentelyssä mentiin lävistäjillä olevia esteitä eri suunnista aina suuntaa vaihtaen. Laukassa viimeistään Nana villiinty, ja minun tehtävä oli vain ratsastaa suoralla hevosella esteeltä seuraavalle. Lopputunnista, kun esteitä käytettiin oikeissa mitoissaan, Nana alkoi jo rauhottua, ja saatiin parit onnistuneet tehtävät alle ennen loppuverkkoja.

Sunnuntailta sain paljon videomateriaalia, joten tällä kertaa annan videon kirjaimellisesti puhua puolestani. Jätän tällä kertaa videoon alkuperäiset äänet, joten pääsette näkemään paremmin, mitä teimme oikeasti, tosin tiivistettynä. Vielä vähän videon selvennyksenä, alkutunnin ravityöskentelyistä ei ole ollenkaan videoa, ja Nana oli toisena päivänä tosi hyvin kuulolla ja hyvä ratsastaa eilisen jäljiltä, melkein jopa hidas, joten olisin saanut ratsastaa laukkaa paremmin. Kaikin puolin Sunnuntain valmennus oli hyvin onnistunut!

LINKKI VIDEOON


Mitä piditte tämmöisestä videosta? Haluatteko nähdä myös jatkossa?