Näytetään tekstit, joissa on tunniste koulukilpailut. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste koulukilpailut. Näytä kaikki tekstit

perjantai 15. huhtikuuta 2016

Valkoinen kisakentällä!


Parin viime viikon aikana koneella istumiseen, saatikaan blogin päivitykseen ei ole ollut tarpeeksi aikaa. Joko olen tallilla auttamassa Tanjaa sen monien pikkutyttöjen ratsastustuntien kanssa, tai sitten olen itse hevosen selässä. Kisojen jälkeen en ole mennyt Charlotella kertaakaan, sillä viime viikon tunnilla menin PV:llä puomeja, ja tällä viikolla hyppyjä Tiltalla, joka on päässyt taas liikunnan makuun. Olen myös ratsastanut kurinpalautuksen mielessä Seraffiinaa, 5-v ponia, jolla on aina vähän omia mielipiteitä kaikesta. Viime viikonloppuna lintsasin perjantain koulusta, ja lähdin tuttujen kanssa Tampereelle vikellysvalmentaja kolulutukseen siinä toivossa, että me saataisiin tänne meille jonkunlainen vikellysryhmä kasaan, kunhan ensin saataisiin tilattua kunnon vikellysvyö ulkomailta. Innolla tulevaa odottaen!

Kaikki ratakuvat ottanut Ronja, josta kiitos hänelle!
Tämän vuoden aluekisakausi aloitettiin pari viikkoa sitten jälleen kouluratsastuksen puolella, samalla tavalla kuin vuosi sitten; Pohjois-Suomen Hallimestaruuksissa. Charlottekin pääsi vähän katselemaan maailmaa ja kisakenttiä pitkästä aikaa muuallekkin kuin naapuriin. Päivä alkoi puoli kahdeksalta aamutallin merkeissä, jonka jälkeen alettiin laittamaan ponin tukkaa kuntoon. Operaatiossa kesti yli puoli tuntia, jonka jälkeen päästiinkin lastaamaan poni vinkaan ja kääntämään auton keula kohti Äimärautiota. 

Kisapaikalla alettiin heti laittamaan Charlottea valmiiksi, joka käyttäytyi yllättävän rauhallisesti! Poni varustettua ja omat varusteet puettua lähdettiin kävelemään kisahallia kohti. Tanja oli käynyt jo näyttämässä ponin rokotustodistukset, niin päästiin heti verkkaan kävelemään. Poni ei ollut ollenkaan menossa maneesiin, kuin tallikaveri meni talliin, sille varattuun päiväkarsinaan.


Kun päästiin maneesiin kävelemään pitkillä ohjilla, poni keräsi huomionsa kaikilta hirnuen lähes taukoamatta. Kun Charlotte alkoi vähän rauhoittua, alettiin ravaamaan. Tehtiin ihan normaali verryyttely, jossa poni rauhoittu jo lähes kokonaan ja päästiin ihan kunnolla ratsastamaan. Laukkakin oli yllättävän hyvää molempiin suuntiin ja poni jaksoi keskittyä.



Kun päästiin ruutuun edellisen ratsukon lopetettua, ehdittiin mennä vain yhdesti "pelottavan tuomaripäädyn" ohi, kun kiireinen tuomari vihelsi jo pilliin. Poni oli nyt tosi jännittynyt. Keskihalkaisijalla mutkitellen toivoin vaan että päästäisiin edes lähelle päätyä, ja päästiin jopa melkein aidan viereen! Rata alkoi tosi epätasaisella ponillla, joka kuitenkin jo vähän tasoittui ensimmäisen ympyrän aikana. Raviosuus meni jo hyvin, vaikka keskiravit jäivät kaikkien aikojen mitättömimmiksi. Puksutettiin käyntiohjelma, ja nostettiin ravin kautta laukka. Laukka nousi tosi hyvin, (toiselta tuomarilta pistein 6,5).

  Laukka mentiin miten mentiin, kuin pääasiana oli laukata vaan ilman rikkoja, joka onnistuikin! Toinen laukka meni täsmälleen samalla tavalla kuin edellinenkin, ja lopputervehdykseen tuli varsin iloinen ratsastaja, joka oli tosi ylpeä pikku ratsustaan.



Radan jälkeen mentiin vinkalle heittämään ponilta ja minulta ylinmääräinen varustus pois. Syötiin myös eväksi pakatut leivät ja päivystettiin equipea prosentteja odotellen. Tulos oli aika yllätys, sillä saatiin vain 57,604%. Toinen tuomari tykkäs, ja toinen ei sitten alkuunkaan. Päätuomarin pisteet oli 134 ja prosentit 55%, eli ei tykännyt. Toinen tuomari antoi pisteitä 142,5, ja hänen antamat prosentit olivat 59%. Molemmat olisivat halunneet ponin syvempään peräänantoon, ja tietenkin laukan tahdikkaammaksi ja pyöreämmäksi. Tästä on siis enää vain suunta ylös päin, jos me vielä joskus kisoihin eksytään!

Jos ei muuta, niin poni oli kisojen kaunein poni 

sunnuntai 6. maaliskuuta 2016

Kisakauden avaus naapuritallissa



Abc:n harkkakisapäivästä selvitty, eikä kukaan meidän "WinWin tiimistä" Helppo C-tasolta Vaativa B-tasolle saanut hylättyjä tuloksia, eli kaikki pääsivät ohjelmistaan tyylikkäästi ja jotkut taas ei-niin tyylikkäästi ylinmääräisiä koikkaloikkia hyppien läpi, jopa voittoruusukkeita keräillen. Päivä aloitettiin ponien harjojen letityksillä, josta ensimmäisenä operaationa oli Ruuti-ponin takkutukan köyttäminen. Samalla autoin Riinaa Syppyrän sykeröiden kanssa, jotka Riina loppupeleissä itse sai tehtyä. Käväistiin nopeasti syömässä ja seuraavana harjan siistimiseen pääsi, tai oikeastaan joutui minun ratsuni, Sharlotte. Ponin harja on muuten oikein unelmapitkä, mutta sillä on vain keskellä tukkaa noin 10 senttimetrin mittaista harjaa. Saatiin silti pitkän värkkäämisen jälkeen ponille kaunis pienehkö verkkokampaus. Lähdettiin käymään Abc:llä vahvistamassa ja maksamassa startit, katsottiin Sypen ja Ruutin radat, ja lähdin takaisin tallille hakemaan ponia.

Laitoin ponille ja itselleni nopeasti varusteet päälle, ja lähdettiin kävelemään tietä pitkin kisapaikalle. Kisapaikan pihapiiriin saavuttua ponilla alkoi kauhea hirnuminen, kun missään ei näkynyt tuttuja poneja. Onneksi Ruuti oli ulkokentällä ja prinsessa sai mielenrauhan ja päästiin verkkaamaan. Verkassa Sharlotte oli oikein lunkisti, ja käyttäytyi ja liikkui niin kuin kisaponien kuuluukin. 



Kun oli meidän vuoro mennä maneesiin, poni löi ovella jarrut pohjaan, eikä ollut menossa halliin millään, ennen kuin sitä otettiin suitsista kiinni ja talutettiin maneesiin. Aluksi poni katseli paikkoja ihan ihmeissään, mutta rauhoittui aika nopeasti kun sai kiertää ja katsoa paikan läpi. Ei oltu laukattu kentällä ollenkaan, että ponille riittäisi energiaa laukkaamiseen radalle asti. Ravattiin ja käveltiin radan ulkopuolella pienellä verkka-alueellaa, jossa työstettiin myös ihan vähän laukkaa ennen suoritusta.

liitokavio(ko)



Edellisen ratsukon lopetettua ratansa käveltiin normaalisti ruutuun, poni oli ihan säpsynä, mutta malttoi(uskalsi) kävellä melkein tuomaripäätyyn, ennen kuin yritti lähteä oikomaan pelottavaa päätyä. Tehtiin ympyrä ja jatketiin rataan tutustelua ravissa.  Nyt päästiin jo tuomaripäätyyn ja sen ohikin. Pyörittiin kentällä ravissa lähtömerkin saamiseen asti. Ravattiin toiseen päätyyn ja aloitettiin rata mutkikkaalla sisääntulolla. 

Alkutervehdyksessä huomasin, että ohjien päät olivat irronneet toisistaan ja roikkuivat vapaina molemin puolin ponin kaulaa. Nyt ei auttanut kuin pitää ohjista kunnolla kiinni, eikä kärsinyt ollenkaa päästää ohjaa pitentymään, niin kuin minulla yleensä käy ratsastuksen aikana. Raviohjelma meni yllättävän hyvin, oikeastaan tosi hyvin! Keskiravistakin saatiin seiska! Käyntiosuudetkin puksutettiin läpi ilman suurempia huolia, mutta omat kädet alkoivat vähän heilumaan puolelta toisille, ja niiden mukana ponin pääkiin. Siirryttiin raviin ja sen kautta laukkaan. Ponilla, joka ei osaa laukata kunnolla, on vähän hankalampi lähteä ratsastamaan kunnolla, mutta tein kaiken mitä pystyin ja saatiin kuin saatiin laukattua poni melkein paketissa laukkaosuus. Viimeistä lävistäjää lukuunottamatta, jossa poni päätti pudottaa raville kesken kaiken, ja siirsin sen käyntiin ja jatkettiin matkaa. Lävistäjästä ja siirtymisestähän tuli nyt neloset, mutta mitäs pienistä. 



Lopputervehdyksessä poni sai isot taputuksest, ja ulkona vielä enemmän kehuja ja pari taskun pohjalta löytynyttä sokeripalaa. Prinsessa käyttäyti ja kulki tosi hyvin, ja prosentteja nelosista huolimatta saatiin 60% ja risat! Onhan se kiva kun pääsee vähän muillakin kuin sillä yhdellä ja samalla ponilla kisailun makuun, ja varsinkin, jos ponit on tälläisiä kuvauksellisia kaunokaisia! Hyvä kisakauden aloitus meillä kyllä oli! Kaikista kuvista ja videoista jälleen kiitos ihanalle kisaorjalleni, Julialle. Tällä hetkellä olemme tien päällä, suuntana kohti Tampere ja Ypäjä. Saas nähdä, mitä tulevan pitää ;)

TÄSTÄ VIDEOON




torstai 13. elokuuta 2015

Powercup 2015 - finaalit 8-9.8

Perjantai aamu alkoi ponin harjauksella ja viime hetken pakattujen tavaroiden tarkastuksilla, ettei vain mikään oleellinen jäisi tallille. Ponille vielä kuljetussuojat ja loimi niskaa niin olimme valmiita lähtemään seitsemän ja puolen tunnin ajomatkalle, määränpäänä Lahti, Takkulan ratsastuskeskus. Syppe sai matkaseurakseen Karkki -ponin, joka lähti muutomatkalle omistajansa kanssa.

 Pääsimme lähtemään yhdeksän aikoihin, ja ensimmäinen pysähdys oli Viitasaaren Abc:lla noin puolessavälissä matkaa. Lähdin heti ensimmäisenä ämpäri kädessä hakemaan poneille vettä, johon
Syppe ei koskenut turvallakaan. Onneksi Karkki suostui juomaan, ettei vedenhakureissu ollut ihan turhaa. Pidimme pienen evästauon, jonka jälkeen lähdettiin jatkamaan matkaa. Kävimme vielä ennen lahtea yhdellä huoltoasemalla tankkaamassa auton ja syömässä jäätelöt. Takkulaan päästiin kuuden maissa navigaattorin näyttämien pikkuteiden ja asutusalueiden kautta.

Perillä purimme ponit poissa kyydistä ja Syppe pääsi viikonlopun ajaksi kivan kesätallin karsinaan. Heti kun vinka saatiin toisen auton perään, kannoimme Sypen tavarat karsinan eteen. Kävimme vielä katselemassa kisapaikkaa, jonka jälkeen kävin ratsastamassa Sypen maneesissa valmentajan kanssa. Odotettavasti Syppe oli tosi jumissa pitkästä matkustamisesta, joten annoin sen vertyä rauhassa kevyessä ravissa ja rennossa laukassa. Kun poni oli alkanut vertymä, jäin toiseen päätyyn ympyrälle ratsastamaan. Syppe alkoi olla taas parhaimmillaan kun lopetettiin. Kävin vielä kenntällä kävelemässä loppukäynnit, jossa pari muutakin Oulun alueelta tullutta ratsasti, vaikka meidät käskettiin kansliassa maneesiin ratsastamaan, niin nähtävästi kentälläkin olisi pystynyt, kun oli vielä niin ihana ilma +25 astetta ja aurinko paistoi täydeltä taivaalta...




 Ratsastuksen jälkeen harjasin Sypen kunnolla ja kylmäsin vielä jalat, jonka aikana äiti, Riina ja Tanja laittoivat ponille iltaruoat valmiiksi karsinaan. Poni pääsi yöpuulle ja me muut lähdimme keskustaan noin 10min ajomatkan päähän hotellille ja syömään ravintolaan. Kun päästiin ravintolasta huoneelle, aloimme aika pian nukkumaan.

Lauantaina heräsin puoli seitsemän maissa, jotta ehdin avata silmät rauhassa ennen puoli kahdeksan alkavaa aamupalaa. Hotellin ihana aamupala syötyäni kiiruhdin takaisin huoneelle laittamaan hiukset nutturalle, jonka jälkeen lähdimme tallille. Tallilla olimme puoli yhdeksän aikoihin, jossa Syppe olikin aika lailla saanut meidän tuttujen antamat aamukaurat syötyä.Seuraavana oli ponin harjan letitysoperaatio, jonka sain tehtyä ennätysajassa alle puoli tuntia! Varustettiin äidin ja Riinan kanssa poni loppuun, ja lähdin verkkaan varttia vaille kymmenen. Loppukilpailujen kouluratana toimi Helppo B:0 2009, jossa starttasin kuudentena. Vartin yli pääsin isolle kilpailukentälle kouluaitojen ulkopuolelle vielä verkkaamaan, jossa Syppe tuntui oikein kivalta ratsastaa.





 

 Radalle mennessä poni ei muuttunt pätkääkään. Ensimmäisessä keskiravissa esteponi lähti vähän liiankin lujaa ja otti tahtirikon pistein 4 ja 4,5. Seuraavalla voltilla tapahtu jotain, jonka johdosta voltti ei vaikuta muodoltan oikein miltään. Loput ravohjelmasta sujui mallikkaasti, vaikka ponin muoto oli aavistuksen pitkä ja alhaalla. Laukatkin nousi kunolla, mutta pysähdys-peruutus kohdassa esitettiin vaihteeksi pelkkä peruutus, josta pisteitä ei oikein rapissut. Muuten loppurata sujui normaalilla tasolla. Prosentteja saatiin näitten mokien ansiosta 57,7%. Kävelin vielä hetken ja kylmäsin Sypen jalat, ennen kuin poni pääsi karsinaan. Katsottiin poniluokka loppuun, jonka jälkeen nakkasin Sypelle päiväruoat ja me lähdimme uimaan. Uimasta menimme hotellille hetkeksi levähtämää, jonka jälkeen kävimme kauppakeskuksessa shoppailemassa ja syömässä. Käväisimme vielä hotellihuoneessa vaatteiden vaihdossa ja menimme vielä tallille iltahommiin Äitin ja Riinan kanssa. Minä otin Sypen kävelylle, äiti putsasi karsinan ja riina laittoi ruoat valmiiksi. Kun oltiin saatu kaikki hommat tehtyä, kävisin vielä kentän laidalla katsomassa huomisen rataa. Hotellilla kävimme jälleen syömässä ravintolassa, jonka jälkeen menimme huoneeseemme.

Sunnuntaina aamu alkoi samalla kaavalla ilman hiustenlaittoa. Tallilla tuttumme olivat jälleen antaneet Sypelle aamuruoat. Laitettiin Riinan kanssa poni heti valmiiksi, jonka jälkeen menin opettelemaan ensimmäisen luokan radan. Menin ensin avoimen 80cm, joka alkoi tasan kymmeneltä. Kävelin radan Tanjan kanssa, ennen kun menin verkkan. Verkassa ei otettu motaa hyppyä, koska luokka oli niin pieni ja edessä oli vielä toinen. Radalla Syppe liikui hyvin ja iloisesti -niin kuin oli tarkoituskin! Radasta suoriuduttin puhtaasti, sillä hetkellä toisiksi vaikka aikaa en ratsastanutkaan ollenkaan. Syppe pääsi karsinaan levähtämään hetkeksi. Katsottiin katsomosta 80cm loppuun, sekä Powercupin poniluokan ensimmäiset ratsukot. Luokkien välissä kävin jälleen radankävelyssä. Arvosteluna tässä luokassa oli AM5, eli perusrata ja erillinen korotettu uusinta. Ensimmäisten ratsukkojen jälkeen menin Riinan kanssa laittamaan jälleen ponia kuntoon. Verkkaan päästiin kun 15. ratsukko oli radalla. Lähdin 22:na, joten ehdin ihan kivasti erkata ponia. Tein paljon pysähdyksiä, peruutukksia ja temponvaihteluita, josta poni vasta kunnolla heräsi. Radalla Syppe oli oikein iskussa ja rata oli parhaimpia tänänä vuonna, vaikka viimeiselle ja samalla radan vaikeimmalle esteelle onnistuin puottamaan jalustimen, sekä hyppypaikka ei osunut. Kaikesta huolimatta pääsimme uusintaan. Ennen seuraavaa verkkaa Syppe hengaili äitin kanssa varjossa. Perusradasta ei harmillisesti ole kunnollista videota.

Verkassa otettiin ihan vain parit hypyt, sekä mentiin myös paljon pysähdyksiäperuutuksia ja väistöjä. Radalla saatiin hyvälaukka alle ennen ensimmäistä, joka säilyi aika hyvin loppuun asti. Vain ennen ponnistusta vauhti hidastui lähes joka esteellä. Saatiin myös tehtyä tiukat tiet mitkä olin suunnitellut. Ajan perusteella olisimme sijoituneet viidenneksi, mutta sarjan a-osan puomi tuli alas kun poni alkoi olla jo väsynyt. Lopputuloksissa oltiin siis tasan 20:siä.

LINKKI VIDEOON


 

Loppuravit tein "pikkukentällä", jonka jälkeen otin satulan ja suojat poissa ja poni pääsi taas jalkojen letkutukseen. Jalkojen hoidon jälkeen Riina otti Sypen riimunnarussa vinkan lähettyville kävelemään siksi aikaa, kun me muut pakkasimme auton. Poni vielä kyytiin niin olimme valmiita kotimatkalle. 

Kaikik puolin mukava etelänreissu takana. Vaikka ei yhtään ruusukkeita saatu, silti kokemuksia rikkaampana palattiin kotiin, normaaliin arkeen, kouluarkeen... Seuraavina kisoina meillä on Pohjois-Suomen mestaruudet kalajoella ensi viikonloppuna 22.8, sekä sen jälkeen kalajoella Hyppää Venetsialaisiin 3-päivän kilpailut 28-30.8! 

Pointsit vielä niille, jotka lukivat postauksen loppuun asti ja 
onko kukaan tulossa kalajoelle seuraavina viikonloppuina?

tiistai 21. heinäkuuta 2015

93. Abc:n koulukansalliset


Nyt lähiaikoina blogi on alkanut täyttyä pelkillä kisapostauksilla, ja se vähäinen osa muita postauksia on perus treenipostauksia, jotka ovat minun mielestäni jo vähän liiankin tylsiä. Toivottavasti ketään ei ole myöskään suuresti haitannut harvemmin tulevat postaukset. Syy siihen on yksinkertaisesti se, että tykkään tehdä postaukset kunnolla ja ajan kanssa, enkä vain suhaise niitä äkkiä. Monipuolisten postausten toivossa pyytäisinkin teitä kertomaan, millaisia postauksia haluaisitte nähdä?

Kisat olivat tällä kertaa meidän naapuritallilla, Abc-tallilla. Perjantaina kisattiin iltakisojen merkeissä 2-tasolla HeB-HeA, ja La-Su 4-tasolla nuorten hevosten luokista Intermediate I tasolle asti. Minulla ja sypellä ensimmäinen startti oli perjantai iltapäivällä. Menimme Julian kanssa tallille jo aamusta tekemään aamutallia, ja kävimme kotona vaihtamassa vaatteet puoli kahdentoista aikoihin.

Tallille tultin takaisin kahden maissa pyörällä. Tallilla aloin laittamaan Sypelle sykeröitä harjaan ja Julia harjaamaan ponia. Poni kiillotettua ja harja letitettyä kävin vaihtamassa kisakamppeet päälle, millä välin Julia varusti Sypen loppuun. Abc:lle lähdettiin puoli neljän aikoihin ja verkkassa oltiin vartin päästä. Luokkana toimi Helppo B:0 2009, ja starttasin 16.25, joten minulla oli melkein kolme varttia aikaa verkata. Aluksi poni oli ihan sitä mieltä että 'nääh taas koulua en halua', ja meno todellakin näytti myös siltä. Pikkuhiljaa poni alkoi antamaan periksi ja meno alkoi sujua jo hyvin. Käveltiin pitkillä ohjilla tovi, jonka jälkeen ei ollut tietoakaan siittä hyvästä ponista joka Syppe oli noin viisi minuuttia sitten. Yritin saada ponin taas yhtä hyväksi, kuin ennen käyntiä. Lähdettiin verkasta poissa liian aikaisin, joten kävelin aivan liikaa ennen rataa, jonka aikana poni taas huonontui radalle.

© Ronja Vekki
Heti aitojen sisäpuolella Syppe huomasi tuomareiden yllä olevat päivänvarjot, jotka olivat aivan liian pelottavia ponin mielestä, enkä pystynyt edes ratsastamaan kunnolla, kun kaikki vähänkään erikoiset asiat olivat nyt hurjan pelottavia. Radalla poni oli yhäkin lievässä panikissa, enkä ollenkaan ratsastanut sitä kunnolla. Tiet olivat aivan kammottavia, joista sitten rokotettiin paljon pisteissä.

©Ronja
Ilman jalustinta lopputervehdykseen ja poni on kiinnostunut aivan jostain muusta kuin kouluratsastuksesta  ©Ronja

 Radan jälkeen fiilikset olivat jossain aivan muualla kuin korkealla. Suututti, harmitti, ja kaikkea siltäväliltä. Lähdettiin kävelemään aika heti takaisin tallille, koska seuraavaan starttiin oli melkeinpä kolme tuntia aikaa. Matkalla päivitin koko ajan equipea omien prosenttejen toivossa. Odotin noin 55%, mutta ei kuin 53,700%. Ennätyshuonot prosentit! No, tuomarit arvioivat tässä luokassa muutenkin hyvin tiukalla kaavalla. Purettiin Syppe ja jätettiin se talliin back on track-loimi päällä, kun itse poljettiiin pyörillä kisoja katsomaan.

Noin tunnin päästä mentiin takaisi Takkulaan laittamaan Syppeä kuntoon seuravaa luokkaa varten. Luokkana oli Helppo B lasten esiohjelma A. Tultiin Abclle tällä kertaa puolta tuntia ennen starttia, koska Syppeä ei tarvinut verkata niin paljo kuin edelliseen luokkaan, sillä se oli jo tänään liikkunut. Verkassa poni alkoi olla jo ihan kouluratsastus tuulella, joten sitä oli paljon mukavampi ratsastaa. Verkassa tuli myös niitä kunnon hyviä pätkiä. Radalla poni katsoi taas päivänvarjoja ja koko tuomaripääty oli muutenkin kauhean pelottava Sypen mielestä. Pyörittiin koko valmistautumisaika vain tuomaripäädyssä, ja vähitellen Syppe alkoi tottua jo niihin.

© Silja
© Silja

Kun rata alkoi ponin kaikki ylinmääräiset jututu olivat jääneet melkein kokonaan poissa. Mutta tällä radalla ratsastin taas liika. Ratsastan liikaa eteen, mutta paljon paremmin kuitenkin kuin edellisen radan. Prosentteja tästä tuli 60,673% ja olin luokassa sijalla 14/23. Eli aika suuri parannus päivän ensimmäiseen starttiin!

© Ronja
Lauantaina kisat alkoivat klo 9.00 ja starttasin ensimmäisessä luokassa puoli yksitoista, joka oli Helppo B Lasten esiohjelma B. Tämä rata taitaakin olla aika lailla vaikein Helppo B:n ohjelmista. Menimme tallille puoli kahdeksan maissa ja jaoimme hevosille aamuruoat. Kun Syppe oli saanut syötyä, tein sille taas lettisykeröt, varustin ja lähdimme Siljan ja Sannan kanssa yhtä matkaa Abclle. Verkkasin jälleen noin 45minuuttia, ja Syppe oli nyt ihan iskussa! Sama meininki jatkui melkein radalle asti, josta prosentteja 61,917%. Kaksi kuukautta sitten saimme tästä luokasta tuloksesksi 58%, joten kehitystä on nähävästi hieman tapahtunut ;)

lauantai 13. kesäkuuta 2015

83. Aluekarsinnat 1-päivä


© Meri

Tänään olivatkin tämän vuoden ensimmäset 'tärkeät' kisat, nimittäin Powercupin Pohjois-Suomen aluekarsinnat! Tänään aloitettiin karsinnat esteillä 80cm radalla. Sitä ennen ratsastin kuitenkin avoimen kasikympin ihan vain varmuuden vuoksi.

Kisat alkoivat klo. 10, milloin juuri saavuimme Ylirannan Ratsutilalle Iihin, missä kisat järjestettiin. Ensimmäisenä lukkana oli 60cm, jonka jälkeen ratsastettiin avoin 80cm, joka oli seuraluokka, eli meillä oli hyvin aikaa saada poni varusteet päällä verkan lähettyville kävelemään. Kun rataan pääsi tutustumaan, jätin ponin ihanalle kisahoitajalle ja lähdettiin Tanjan kanssa kävelemään rataa. Arvostelu oli siis 367.1, eli se kaikista yleisin perusrata ja uusinta suoraan. Rata oli aika helppo, uusinnassa oli vain yksi tiukka kurvi ratsastettavana. Kun olin saanut radan päähän päntättyä, niin lähdin jo kohti verkkaa.

Verkassa poni oli ihan hyvä ja hyppäsi hyvin. Radalla 1-8 esteet päästiin läpi virhepisteittä, vaikka koko rata olikin oikeasti pelkkää säätöä ja säätöä, eikä sarjalle meinannut Sypen askel oikein sopia ja B-osan hyppyyn ponnistettiin reilun metrin päästä. Kuitenkin, uusintaan päästiin ja tiukasta kurvista selvittiin, vaikka poni oli edelleen hieman pohkeen takana.
Lopputuloksin 0-0 tästä luokasta johtotuloksin.


©meri
© Meri
© Meri
© Meri
© Meri
© Meri

© Meri
 Käytiin pikaisesti kopilla syömässä myslipatukat ja juomassa ennen kuin piti jo kiiruhtaa takaisin kentän tuntumiin. Siinä sitten kyselin Jatalta luokan tämänhetkisiä tuloksia. Olin yhäkin ensimmäisen ja Jatta toisena. Tämä järjestys säilyi luokan loppuun asti ja kunniaierrokselle päästiin johtoratsukoksi!



© Saara

Palkintojenjaon jälkeen poni sai käveleskellä noin puolituntia ennen seuraavaa starttia. Tässä välissä käväisin kansliassa hakemassa tavarapalkinnon, jokka oli ihana musta blingbling reunainen yleishuopa ja keltainen vesi/ruokaämpäri. Tässä luokassa oli sama rata, kuin kahdessa edellisessäkin luokassa, mutta kävin silti kävelemässä radan velä kertaukseksi. Verkassa ravasin enimmäkseen ja otin vain pari hyppyä.

 Tällä radalla poni liikkui kunnolla ja koko perusrata meni kunnollaa ja rennosti. Uusinnassa alettiin sitten ratsastamaan aikaa ihan kunnolla, mutta tiukka käännös ei mennyt kuskin osalta niinkuin strömsöössä, ja juuri esteen kohdala ponin turpa osoitti kohti johdetta, joten siittä sitten harmillinen 4vp kiellosta... No, äkkiä uusi aika pieni tie ja matka jatkui maaliin saakka. Lopputullokset siis meidän osalta 0-4, mutta sijoitusta en tiedä, kun tuloksia en kuullut eikä niitä lue vieläkään missään... Harmi tosiaan juuri tuossa tärkeässä luokassa tuollainen tyhmä ohjausvirhe, mutta jos huomenna kaikki menee kuin elokuvissa ja päästään Lahteen finaaleihin, niin ainakin siellä sitten ollaan viisaampia!
© Saara
 Tässä vielä video 2-tason luokasta, johon pääset tästä



Mitäs piditte postausesta ?