PIKKU-ANNIKAN MIETTEITÄ | Luukku 19

Moni ei varmaankaan ole tietoinen, että olen perustanut vuonna 2012 ensimmäisen blogini. Blogissa päätähtenä oli silloinen hoitoponini Maila, jonka olin silloin juuri saanut hoidettavaksi. Pari päivää sitten eksyin piilotettuun blogiin, ja tässä postauksessa ajattelin julkaista uudelleen 11-vuotiaan Annikan blogikirjoituksia. Kehitystä kirjoittajana on tapahtunut (onneksi), jonka viimeistään näitä tekstejä lukiessa huomaa.

25.2.2013

"Tallille lähettin noin puol viis siljan ja oonan kaa. Hain mailan ja alettiin harjaan poneja. Siljan ratsuna toimii risteytysponi bonaza ´bonde`. Oona oli vaan kuvaamassa joten ei ratsastanu ku vähn mailalla. Kentällä oltiin noin viien aikoihin. Tein  kaikkia perus juttuja: alkukäynnit alkuravit. Sitten laukassa kaikkee ympyröitä ja tämmöstä. Laukanvaihtoja vähän  (suunnan vaihtaessa vain pari kertaa (: Mailalla alkaa suht hyvin onnistuu nää laukanvaihot vaikka ei kovin paljon olla niitä tehtykkää. Sitte taas raveja ja käyntejä loppuun. Ollaan siljan kaa päätetty et tehää aina ennen satulasta laskeutumista semmosia ns.venytyksiä (spollejen selässä. Jalat takana ponin perseepäällä yhteen x5 ja eteenpäi sama  x5. Sit maailmanympärysmatka kumpaaki suuntaa x2.   Tallissa riisuttiin ponit ja Mailalle laitoin semmosen talliloimen ku se on klipattu. Mentiin kahvion ja juotiin semmosta jännää omenateetä ja syötiin karkkia. Oona vinku kokoajan  ´´anna karkki anna karkki !!`` Ku ei sillä omii ollu. xD Tehtiin iltatalli ja lähettiin tallilta joskus 8:n aikoihin"

Sekavaa, epäselvää, kirjoitusvirheiden täyteistä selitystä. Mitäpä muutakaan nyt 11-vuotiaalta voi odottaa. Todellisuudessa Maila ei tehnyt koskaan eikä ikinä oppinut laukanvaihtoja, mutta aina silloin tällöin se vaihtoi etupään ja olin aivan innoissani,kun luulin tehneeni laukanvaihdon. Myös taivaallisen omenateen maku palautui täysin mieleen tätä tekstinpätkää lukiessa, jota juotiin usein Siljan kanssa tallilla. Tehtiin tuosta kerrasta lähtien noin kuukausi loppujumppaa aina ennen kun hypättiin alas satuloista, mutta siihen se sitten jäikin. 

Kuvat saattaa olla kyseiseltä kerralta

27.2.2013

"Sori taas en jaksanu kirjottaa eilen nii kirjotanpa tänää vaikka ois paljon täirkeenpääki tekemistä ja
en milää jaksais niin kuitenki kirjoitan.

Tallilla oltiin joskus 4 ja  alettiin harjailee poneja jopuol viieltä vaikka tunti alkoi vasta kuuelta.
Harjailtiin poneja noin tunti ja vähän päälle. Satulavyötä kiristelin vasta joskus 15-10 vaille .  Maila taas kerran alko repimään harjalaukkuja hyllystä niinku aina . ( käytävällä päitset kaulassa nii  siittä helppoo. Saipa yhen laukun alas mutta ei maahan ihan ku jäi raukka suitsista siihen laukkuun kii.
Eipä sitte enää niihin koskenut. Tunnilla minun ja siljan lisäksi oli Sara Carlotte ponillaan ja Reetta Ape ponilla. Mentii normaalit alkuverkat ja vähän laukkaa molempii suntii. Sit mentii semmosia asetus harjotuksii keskihalkasijalla.  Maila meni yllättävän hyvin ne vaikka ei kuitenkaa mikää kouluponi ookkaa. Eka mentiin käynnissä Ja sitte ravissa ja laukassa. Laukkassa piti mennä siinä puolessa välissä laukasta suoraan käyntiin ja taas käynnistä laukkaan. Se kuitenkaan ei kovin onnistunu... varmaa tuli yli 10 raviasskelta siinä laukasta käyntiin mut se käynnistä laukkaan onnistu tosi hyvin. Mutta kyllä niitä raviaskelia alko lähtemään loppuakohti. Kaikenkaikkiaan tunti meni iha hyvi"

Kyseisestä tunnista ei tullut mitään muistikuvia mieleen, mutta monita muilta samantapaisilta tunneilta, joilla olimme kokoonpanolla minä ja Maila, Silja ja Bonde, Sara ja Charlotte ja Reetta ja Hape. En nähtävästi ollut osannut kirjoittaa kummankaan ponin nimeä oikein, ja muistan kuin eilisen päivän, kun sain kuulla parin vuoden jälkeen että ponin nimi oli Hape eikä Ape...

6.3.2013

"Tallille mentiin joskes 15 yli 2. Meillä piti olla tunti viieltä mutta lunta sato nii paljo nii se peruttii :c
mut meiänpiti pestä 23.w Kirsikkamummo joka on joku 110 cm ? en oo iha varma mut kuitenki. Kirsikka on kyllä maailman äkäsin pikkuponi ja ei pitänyt pesemis- ajatuksesta ollenkaa. Saatinpa kuitenki pestyy vaikka pari karkureissuu  tuliki...

Sit ku oltii pesty kikka (kirsikka) nii saatiinpa silti ratsastaa ´palkasi` Maila ja Bonde ja mentiinpä ilman satulaa c:Ratsastaan mentii joskus neljän aikoihin ratsastettii ilma satulaaa. Käveltii alkukäyntejä toosi kauanjasit alettii ravailee vasta joskus 15-20 yli. Menin parikertaa semmosen pikku vinon laukassa ja ravissa. ja kerran käynnissä ku meinas kieltää mut yli meni .:) Jaa sit viieltä mentii lopuksi semmone pikkune maasto joka meni hyvin paitsi lopussa Maila hyppäs takajalkojen varaa ja bonde pukitti mut selässä pysyttii tallii asti."

Kikan kanssa kyllä riitti tekemistä, kun poni aina keksi tavan jolla livistää tilanteesta kuin tilanteessta. Tällä kerralla poni muistaakseni karkasi Siljalta ennen pesupaikkaa ja samassa rytäkässä katkaisi narunsa. Matkaahan Kirsikan karsinalta pesarille oli se hurjat 5-10 metriä... Mentiin nuihin aikoihin tosi paljon ilman satulaa ja hypättiin joskus puomien tai jopa toiselta puolelta maassa ja toiselta alle polvenkorkuudella olevaa "estettä". Tippumisilta ei usein selvitty näillä ratsastuskerroilla, ja maastoon loppukäynneille mentäessä ei ollu mitenkään erikoista, jos Maila pukitti minut tallin takana olevalle pienelle terapialenkille.

Kirsikka pesupaikalle tapeltuna 

Kuvahaaste

Monta postausta olisi luonnoksissa puolivalmiina odottelemassa...miksi? Miksi ei voi tehdä yhtä loppuun ja sitten vasta toisen...? niinpä Annika. Aiva pian olisi tulossa Kajaanista koulumestaruuspostaus, kunhan saan vaan kuvia, sekä hyvin hyvin pitkä Venetsialais-postaus on myös valmistumasa hyvää vauhtia. Mutta tähän väliin julkaisen haasten, jonka olen jo parilta henkilöltä saanut.

Ohjeet:

Lisää postaukseesi yllä oleva kuva, sekä yhteensä viisi kuvaa, jotka kuvastaa mielestäsi parhaiten sanoja "onnellisuus, rauhallisuus, ystävyys, muistot, sekä yritteliäisyys". Tämän jälkeen lisää yksi kuva, jota voit kuvailla haluamallasi yhdellä sanalla. Haasta mukaan viisi blogia. Mikäli haluat, voit linkata postauksesi Kavioilla-blogiin, johon linkatuista postauksista parhaat julkaistaan. 

Lisätietoja: kavioilla.blogspot.fi

 
Omavalintainen kuva:

Haastan mukaan kaikki, jotka ei ole tätä vielä tehnyt!

95. Kaikella rakkaudella - Sällin Maila

Jokainen on joskus menettänyt rakkaansa, parhaan ystävänsä, ihmisen tai eläimen. Jokainen tulee joskus menettämään jonkun, josta jää suru, haikea mieli, yksinkertaisesti sanottuna ikävä. 

 Harvoin siitä päsee yli helpolla. Tulee itkettyä itensä uneen pitkinä iltoina, milloin on aikaa ajatella sitä kaikkea, mitä sen rakkaan kanssa on koettu. Iloa ja surua, onnistumisen tunnetta, sitä, kun oppii ja tekee jotain, mistä on kauan haaveillut, viettänyt vain aikaa kahdestaan aivan hiljaa.

 Olipa kerran pieni äksy suokkiputte, joka aina mulkoili karsinasta jokaiselle ohikulkijalle. 

Sitten 11 vuotias tyttö ihastui tähän pieneen tammaan, jota oli aina ennen vihannut. 

Hän alkoi ratsastamaan tällä, ja vähitelle rakastui siihen. 

Heidän välilleen kasvoi luottamus. Tyttö luotti tähän niin arvaamattomaan äkäpussiin, joka olikin todellisuudessa hellyydenkipeä hyväsydämmien tamma. Myös tamma alkoi luottamaan tyttöön. Heidän yhteistyö alkoi sujua alkuvaikeuksien jälkeen ja he alkoivat kehittyä.

 Talvi 2012-2013 oli kehityksen aikaa. Tyttö tipahti joka tunnilla jouluun asti, ja nousi aina vain takaisin satulaan. Uudenvuoden aaton jälkeen tyttö ei tipahdellut enää, ei kertaakaan. He pääsivät jo alkukeväästä ensimmäisiin kilpailuihinsa. Naapuritallille ristikkoluokkaan. Tamma ei ollut viiteen tai jopa kuuteen vuoteen poistunut tallin pihapiiristä, muualle kuin maastoon. Jännitys oli korkealla kisakentän porttia lähestyessä, koska edellisen kerra kisoissa tamma oli lyönyt hanskat tiskiin ja jäänyt vain pukittelemaan portille, jonka  jälkeen kisahistoria oli nollassa tähän sakka. Tytön onneksi tamma asteli portista läpi ja he suorittivat raan nolla tuloksella. Silloin tytöllä oli hymy herkässä.

 Treenaus sen kuin jatkui kesää, ja ensimmäisiä kauempana olevia kisoja kohti. He starttasivat ensimmöisen 60cm luokkansa, joka jäi myös viimeiseksi. Ensimmäisen esteen yli päästiin, mutta toisen, joka oli portilta pois päin oleva okseri tamma hidasti jo kaukaa ja pysähtyi käynnin kautta. Tyttö oli hämillään, sillä tamma ei koskaan keltänyt, se vain juoksi esteiden ohi. Seuraavalla ja sitä seuraavalla kerralla sama juttu. Kukaan ei osannut odottaa, mikä tammalla oli oikeasti syynä kieltoon.

Vasta seuraavana päivänä huomattiin, kuinka tamman toinen tunen oli paksu. Tammalla oli mennyt ennenkin sama jalka, mutta seoli täysin parantunut. Siittä alkoi tamman kävelykuuri, joka kesti syksyyn  saakka.

Syksyllä tammalla sai ottaa jo ravia pieniä pätkiä suoralla. Ratsastuksen jälkeen jalat oli aina kylmättävä huolella. Joulun alla sai jo ottaa laukkaa, josta tamma oli ihan onnessaan, kuin myös tyttökin.

Vuoden 2014 tamman jalkoja ja liikutuksia hoiti myös sen vanha tuttava Reetta. Vähitellen tyttö alkoi vain keskittyö toiseen poniin ja sen treenaamiseen, ja tamman liikutus ja jalkojen hoito jöi Reetalle. Jalan tilanne oli hyvin vaihteleva; välill oltiin aivan kolmijalkaisia ja välillä ravattiin kärryjen edessä ilman ongelmia. Vaikka tyttö ei tammaa enää aktiivisesti hoitanut, aina kun hän oli tallilla, hän rapsutteli ja hoiti rakasta tammaa. 

Alkukesästä 2015 jalan tilanne oli paha. Perjantaina 15.5 tyttö sai viestin puhelimeen tamman omistajalta. 'Etuset on nyt niin huonona, et tamma lopetetaan ens to (21.5)'. Tyttö oli juuri ehtinyt istua koulun ruokalan tuoliin, että vain puhelin tipahti kädestä tarjottimelle. Siittä päivästä torstihin asti tyttö hoti tammaa aina tallilla niin paljon kuin vain oli aikaa. Kaikista pahin päivä oli keskiviikko ilta. Viimeiset hetket upean eläimen läsnäoloa ja rapsuttelua.

 Nyt tammalla on kaikki hyvin. Jalat eivät estä juoksemista vihreillä niityillä, jossa se saa syödä niin paljon hiekkaa kun ikinä haluaa eikä kukaan ole estämässä. Tämä oli paras ja ainut vaihtoehto. 

Lepää rauhassa Sällin Maila ♥ 2.8.200-21.5.2015

LINKKI VIDEOON

Tätä olen kaksi kuukautta tehnyt, ja joka ikinen kerta silmät ovat kostuneet.

 Kaikista pahiten nyt kun luin koko jutun alusta loppuun.