Rapakkorallia

Viikon hiljaiselon jälkeen taas postausten parissa! Viime päivät minulla on mennyt kouluhommien parissa, tai sitten olen tapellut viikonloppuna otettujen kisakuvien kanssa. Sain vihdoin osan kuvsta galleriaan, joka löytyy tästä osoitteesta. Mitäs muuten pidätte blogin uudesta kesäisestä ulkoasusta? Minusta tästä tuli oikein kiva ja iloinen.

Viimevikolla torstaina aloitettiin ratsastus normaaliin tapaan kevyellä ravilla ja laukkapätkillä, mutta poni oli koko ajan pohkeen takana. Koitin vähän herätellä sitä ravaamalla ja laukaamalla lujempaa, mutta sama tahmea meno jatkui. Seuraavalla laukalla nousin sitten jalustimille kevyeeseen istuntaan ja laukattiin astetta lujempaa kenttää ympäri. Nyt alkoi Nanaltakin virtaa löytyä. Vaihdeltiin suuntaan ja sama homma tähänkin suuntaan. 

Kentällä meni samaan aikaan toinenkin ratsukko, joten minun piti pitää silmiä auki ettei jyrätä niiden päältä. Kentälle tuli kolmas ratsukko, ja nyt joutui tosissaan katsomaan ympärilleen. Kentälle oli jäänyt lumien jäljiltä iso rapakko, jonka läpi oli mentävä täydestä laukasta, ellei halunnut vastaan tulevaa hevosta syliin. Aluksi Nana vähän epäili hirmuisen suureen rapakkoon menemistä, mutta huomasikin sen olevan oikein hauskaa. Seuraavilla kerroilla kun rapakko piti ohittaa, poni lähti vain vetämään sitä kohti ja laukkasi oikein innoissaan sen läpi. Kesän uitoreissuja odotellessa!

Perjantaina päästiin jo vähän hyppäämisen makuun, kun hypättiin Tanjan silmän alla pieniä esteitä. Poni innostui ihan kunnolla, ja meinasi mennä aina esteiden välissä vähän minne sattuu. Kuitenkin itse hypyt onnistuivat oikein hyvin. Huomenna, lauantaina suunnitelmissa on jälleen hyppyjä, joten jos sieltä saataisiin tarpeeksi kuva- tai videomateriaalia postauksen toteuttamiseen.

Viikonloppuna Ronja oli meillä kyläilemässä. Lauantaina käytiin Sypen ja Charloten kanssa kunnon maastossa, jonka jälkeen otettiin Nana hommiin. Käväistiin alkukäynneillä naapurin lenkillä, ja otettiin samalla parit poseerauskuvat. Tällä kertaa oli rento juoksutuspäivä. Ponilla oli tosin aika paljon virtaa, ja veti jälleen aika moisella vauhdilla liinan nokassa. Huomenna tarkoituksena on jäädä tallille yötä, sillä ollaan Julian kanssa varsavahtivuorossa. Takkulaan on siis lähipäivinä syntymässä varsa, joten ihania varsakuvia tulossa lähiaikoina!

Kentällä!

Vihdoin tänne pohjoiseenkin on tullut lämmin! Melkein koko viikon on ollut yli +10 astetta lämmintä. Välillä tosin sataa vettä koko päivän... Minä olen tosiaan nyt Tampereella tädin luona TET- harjoittelussa nämä kolme koulupäivää, eikä torstaina ja perjantainakaan ole koulua, eli periaatteessa olen siis viikon lomalla! Koulussakin on menossa tämän lukuvuoden viimeiset kokeet, eli kasiluokka alkaa olla jo voiton puolella!

Lauantaina mentiin Julian kanssa tallille jo aika aamusta. Suunnitelmissa oli mennä ratsastamaan Nana kentälle. Ihanan aurinkoisen päivän kunniaksi sain myös pitkästä aikaa Siljan kuvaamaan, joten kaikki kuvat siis ihanan Siljan ottamia. 

Kentällä käveltiin normaaliin tapaan alkukäynnit molempiin suuntiin, jonka jälkeen ohjat kunnolla käsiin ja ratsastamaan. Nana on ollut tosi jäykkä ratsastaa, eikä vielä oikein jaksa kantaa itseään pyöreänä muussa askellajissa kuin käynnissä, siinäkin vain pieniä pätkiä. Ravattiin aika pitkät alkuravit pienesti taivutella tammaa ulos ja sisälle. Vaihdeltiin myös paljon suuntia.

Alkuverkkojen jälkeen alettiin tekemään väistöjä keskihalkaisijalta uralle. Aloitettiin käynnissä, ja kun ne alkoivat onnistua ongelmitta, alettiin jatkamaan samaa ravissa. Väistöt olivat yllättävän hankalampia ravissa kuin käynnissä. Toistoja ja vielä vähän toistoja niin alettiin jo pikkuhiljaa pääsemään parempiin, mutta ei vieläkään kovin hyviin väistöihin. Tarpeeksi väistettyä käveltiin hetki, jonka jälkeen nostettiin laukka ja alettiin laukkaamaan.

Laukkajutuista Nana vasta heräsi, ja olisi halunnut mennä vaan täysillä kenttää ympäri. Ei tehty mitään ihmeellisempää laukassakaan; vain ympyröitä ja suunnanvaihtoja, ehkä pari laukanvaihtoakin mahtui mukaan suunta vaihtaessa. Aina vaikeampaan, eli oikeaan suuntaan ympyrää laukatessa tamma meinaa aina ottaa ja lähteä äkkikäännöksellä jos tulee liian hankalaa. Tänäänkin laukkaspurtteja tuli, mutta itse äkkikäännöksiltä saatiin vältyttyä. Tarpeeksi paljon laukattua ravattiin vielä loppuravit, jonka jälkeen käväistiin metsäkävelyllä Julian ja Pv:n kanssa.

 On mulla kieltämättä nätti hevonen ♥

Nanan kuulumiset

Nyt on takana muutama päivä hevosen omistamista ja uuden ratsun kanssa tutustumista. Nana on alkanut oikein hyvin tottumaan uuteen kotiinsa! Heti löytyi ärsyttävän kiva tamma naapurikarsinasta, jonka kanssa piti ensin kiljua jonkin aikaa, mutta nyt ollankin jo oikein hyviä kavereita ja seisoskellaan vierekkäin omissa karsinoissa.

 Ensimmäisenä päivänä, sunnuntaina tallilla odotti tamma syömästä vielä viimeisiä aamuheinänkorsia, kun otettiin se käytävälle harjattavaksi ja suitsitettavaksi. Päivän suunnitelmissa oli juoksuttaa vähän liinassa, jonka jälkeen käydä metsäkävelyllä tutustumassa tallin läheiseen ympäristöön. Kentällä ennen joksutusta otettiin pari kuvaa, joista yksi rakennekuva, josta on hyvä ajan myötä verrata, miten pikkuheppa on muuttanut muotoaan ja saanut lihaksia. Nana oli oikein simppeli juoksutettava, joka totteli oikein hyvin ääniapuja. Ravissa mentiin oikein rennosti ja leppoisesti, mutta laukassa vähän tamma sai lisää vauhtia jalkoihinsa.

Käväistiin metsäkävelyn yhteydessä ottamassa vähän kuvia mäellä, josta pari kuvaa näkyikin edellisessä postauksessa. Tallissa harjasin vielä Nanan, jonka jälkeen kokeiltiin Tanjan kanssa paria satulaa, joista eräs estepenkki sopikin kapeaan selkään. Kello alkoi olla jo aika laillla päivätallin aikaa, joten Nana pääsi isoon tarhaan heinäkasan kanssa. 

Maanantaina hyppäsin ensimmäistä kertaa kotona ratsaille. Ratsastetiin vähän ravia käyntiä ja laukkaa ilman mitään kummempia koulukiemuroita Tanjan silmän alla. Tamma oli tosi jäykkä parin päivän ratsastettomuuden ja kaiken muutosten jäljiltä, ja sitä sai pyytää aika lailla enemmän liikkumaan pohkeella, kun neiti meinasi olla vähän hitaalla. Käytiin kävelemässä loppukäynnit naapuritallin lenkillä, jonka jälkeen tamma pääsi iltaruokien kimppuun.

Tänään, tiistaina ratsastin ratsastin jälleen maneesissa vesisateiden ansiosta, ja tällä kertaa päästiin Nanan kanssa aloittamaan samasta pisteestä mihin eilen jäätiin. Tänään olikin aika lailla eilisen vastakohta, kun ratsulla meinasi olla vähän enemmänkin energiaa, varsinkin laukkahommissa, jossa tuli yksi vähän isompikin laukkaspurtti. Päästiin jo aika lailla ratsastuksen makuun, ja huomenna jatketaan rennommalla päivällä. 

24.4.2016

Nana on nyt muutaman päivän aikana osoittautunut oikein mukavaksi ja kiltiksi kaveriksi, joka on vähän kaikki käy- tyyppiä. ja kuten rakennekuvasta huomata saattaa, lihaskunto on vähän heikemmällä. Meillä olisi nyt siis tulossa lihasten ja kunnonkasvatusjakso, jonka tuotoksena tarkoitus olisi saada tammaa vähän pyöristymään.

Iloista viikoa lukijat!

Askel lähempänä unelmia!

Eilen illalla kahdeksan aikoihin tultiin tallille traileri perässä. Avattiin takaluukut ja kopista asteli ulos 8.v todella siro tamma. Tämän päivän en olisi edes unissani osannut kuvitella tulevan jo näin pian, mutta siinä se seisoo, meidän ikioma "Nana".

♥ Reina, oma 23.4.2016 ->

Pikkuponin koulutusta

Viime postauksen julkaisemisesta on jo taas mennyt viikko. Koko blogi on ollut todella vähällä huomiolla ja hiljaiselolla, mutta suuri kiitos niille, jotka jaksavat yhä seurata blogia! Tähän kaikkeen on oikein hyvät syyt. Huomenna nimittäin tapahtuu iso muutos kaiken osalta; blogin, ratsastuksen ja koko minun elämäni osalta, josta saatte lisätietoa sunnuntain postauksen parissa. Nyt kuitenkin, tämän postauksen aiheeseen, nimittäin tallin 5-v riiviöponin, Seraffiinan ratsastukseen!

Torstaina, viikko sitten ratsastin Seraffiinalla jälleen erkkatuntilaisten  (=erikoistuntilaisten, tällä kertaa kahden, yleensä kolmen liikuntarajoitteisen) kanssa samaan aikaan. Tytöt olivat ihan innoissaan, kun normaalisti autan heitä vain tallissa, mutta tällä kertaa tulin ihan "samalle tunnille" ratsastamaan. Koko jutun tarkoitushan oli opettaa poni olemaan muiden ponien kanssa samaan aikaan töissä ja vielä tekemään samoja tehtäviä.

Alkukäynnit talutettiin poneja maneesia ympäri reilut kymmenen minuuttia odotelessa Tanjan saapumista maneesile. Kun Tanja vihdoin saapui halliin, hypättiin ponien kyytiin ja käveltiin ehkä kierros, jonka jälkeen lähdettiin ravaamaan. Tein paljon kaikkea mutkittelua; ympyröitä voltteja ja muita "päätehtävän" rinnalla. Pääsin aina sinne tänne nostamaan laukkoja, kun tilaa oli.
 

Kun tuntilaisille tuli loppujumpan aika, saatiin Seraffiinan kanssa tilaa laukkaamiseen. Laukattiin molempiin suuntiin hetki, ja tehtiin aina välillä keskiympyröitä, jotka oli ihan kunnon kaahausta. Ravasin vielä vähän loppuraveja, jonka jälkeen lähdettiin kolmestaan tyttöjen kanssa pienelle maastolenkille. Alkumatkasta Sera vähän meinasi pelleillä, mutta kiitos luottoratsujen Sypen ja Charloten, loppu matka meni oikein kivasti, ja poni jopa totteli hidastaviakin apuja. 

Ponilla on nämä jalat oikein hyvin hallinnassa aina välillä

Koko ratsastuksen ajan poni ei edes yrittänyt heittäytyä vauvaksi pukitelemella ja loikkimalla, yrittämällä pudotta minua maan tasalle. Minua poni ei ole vielä kertaakaan onnistunut pudottamaan, edes lähelle sitä *kop kop kop* pukkiloikillaan, mutta tällä kertaa vain pieni äkkikäännös horjautti tasapainoani pahemman kerran, mutta alas en vielä tuulut. Talliin päästyä heitin kypärän ja saappaat talliin, jonka jälkeen lähdin vielä taluttamaan Seraffinaa ja ponin 5-v omistajaa. Poni jaksoi käyttäytyä molemmat ratsastukset oikein mallikasti, joten kehitystä huomattavissa!  

Tähän postauksen loppuun vielä teille pieni kysymys, 
johon haluaisin saada perusteltun vastauksen;

miksi juuri sinä luet blogiani?

Valkoinen kisakentällä!

Parin viime viikon aikana koneella istumiseen, saatikaan blogin päivitykseen ei ole ollut tarpeeksi aikaa. Joko olen tallilla auttamassa Tanjaa sen monien pikkutyttöjen ratsastustuntien kanssa, tai sitten olen itse hevosen selässä. Kisojen jälkeen en ole mennyt Charlotella kertaakaan, sillä viime viikon tunnilla menin PV:llä puomeja, ja tällä viikolla hyppyjä Tiltalla, joka on päässyt taas liikunnan makuun. Olen myös ratsastanut kurinpalautuksen mielessä Seraffiinaa, 5-v ponia, jolla on aina vähän omia mielipiteitä kaikesta. Viime viikonloppuna lintsasin perjantain koulusta, ja lähdin tuttujen kanssa Tampereelle vikellysvalmentaja kolulutukseen siinä toivossa, että me saataisiin tänne meille jonkunlainen vikellysryhmä kasaan, kunhan ensin saataisiin tilattua kunnon vikellysvyö ulkomailta. Innolla tulevaa odottaen!

Kaikki ratakuvat ottanut Ronja, josta kiitos hänelle!

Tämän vuoden aluekisakausi aloitettiin pari viikkoa sitten jälleen kouluratsastuksen puolella, samalla tavalla kuin vuosi sitten; Pohjois-Suomen Hallimestaruuksissa. Charlottekin pääsi vähän katselemaan maailmaa ja kisakenttiä pitkästä aikaa muuallekkin kuin naapuriin. Päivä alkoi puoli kahdeksalta aamutallin merkeissä, jonka jälkeen alettiin laittamaan ponin tukkaa kuntoon. Operaatiossa kesti yli puoli tuntia, jonka jälkeen päästiinkin lastaamaan poni vinkaan ja kääntämään auton keula kohti Äimärautiota. 

Kisapaikalla alettiin heti laittamaan Charlottea valmiiksi, joka käyttäytyi yllättävän rauhallisesti! Poni varustettua ja omat varusteet puettua lähdettiin kävelemään kisahallia kohti. Tanja oli käynyt jo näyttämässä ponin rokotustodistukset, niin päästiin heti verkkaan kävelemään. Poni ei ollut ollenkaan menossa maneesiin, kuin tallikaveri meni talliin, sille varattuun päiväkarsinaan.

Kun päästiin maneesiin kävelemään pitkillä ohjilla, poni keräsi huomionsa kaikilta hirnuen lähes taukoamatta. Kun Charlotte alkoi vähän rauhoittua, alettiin ravaamaan. Tehtiin ihan normaali verryyttely, jossa poni rauhoittu jo lähes kokonaan ja päästiin ihan kunnolla ratsastamaan. Laukkakin oli yllättävän hyvää molempiin suuntiin ja poni jaksoi keskittyä.

Kun päästiin ruutuun edellisen ratsukon lopetettua, ehdittiin mennä vain yhdesti "pelottavan tuomaripäädyn" ohi, kun kiireinen tuomari vihelsi jo pilliin. Poni oli nyt tosi jännittynyt. Keskihalkaisijalla mutkitellen toivoin vaan että päästäisiin edes lähelle päätyä, ja päästiin jopa melkein aidan viereen! Rata alkoi tosi epätasaisella ponillla, joka kuitenkin jo vähän tasoittui ensimmäisen ympyrän aikana. Raviosuus meni jo hyvin, vaikka keskiravit jäivät kaikkien aikojen mitättömimmiksi. Puksutettiin käyntiohjelma, ja nostettiin ravin kautta laukka. Laukka nousi tosi hyvin, (toiselta tuomarilta pistein 6,5).

  Laukka mentiin miten mentiin, kuin pääasiana oli laukata vaan ilman rikkoja, joka onnistuikin! Toinen laukka meni täsmälleen samalla tavalla kuin edellinenkin, ja lopputervehdykseen tuli varsin iloinen ratsastaja, joka oli tosi ylpeä pikku ratsustaan.

Radan jälkeen mentiin vinkalle heittämään ponilta ja minulta ylinmääräinen varustus pois. Syötiin myös eväksi pakatut leivät ja päivystettiin equipea prosentteja odotellen. Tulos oli aika yllätys, sillä saatiin vain 57,604%. Toinen tuomari tykkäs, ja toinen ei sitten alkuunkaan. Päätuomarin pisteet oli 134 ja prosentit 55%, eli ei tykännyt. Toinen tuomari antoi pisteitä 142,5, ja hänen antamat prosentit olivat 59%. Molemmat olisivat halunneet ponin syvempään peräänantoon, ja tietenkin laukan tahdikkaammaksi ja pyöreämmäksi. Tästä on siis enää vain suunta ylös päin, jos me vielä joskus kisoihin eksytään!

Jos ei muuta, niin poni oli kisojen kaunein poni ♡

Kisoja edeltävä päivä?

Tällaista postausta olen jo kauan halunnut tehdä, jossa kerron mitä teen tallilla kisoja edeltävänä päivänä, ja nyt sain sen vihdoin toteutettua, nimittäin huomenna lähdetään Äimärautiolle Pohjois-Suomen Kouluhallimestaruuksiin poniluokkaan kokeilemaan Charloten kanssa. Tavoitteena ei ole mitalisijat, vaan puhdas ja tasainen rata ilman nelosia laukkaohjelman rikoista.Aina ennen kisoja ratsastan ponin, eli tässä tapauksessa Charloten. Kisoista riippuen vaihtelee, miten ratsastan ja mitä teen ratsastuksessa. Sypellä viimevuonna lähes aina kävin maastossa tai uittamassa, josta poni oli aina tosi onnellinen, ja jaksoi sitten keskittyä kisoissa siihen mihin piti. Tänään ratsastin ihan vain maneesissa rennosti kaikki askellajit läpi ponin notkeaksi taivutelen.

Ratsastuksen jälkeen, joskus sitä ennen, parturoin ponin jalakojen vuohiskarvoja, harjaa ja häntää siistimmäksi. Operaation jälkeen alkaa kaikista työläin osuus, nimittäin koko ponin pesu. (jos poni on  muuten puhdas, pesen siltä vain jalat) Kun tännään kyseessä oli valkoinen ja varsinaisen likainen poni, se sai ihan kokovartalo suihkun. pesun jälkeen kuivaan ponin ja heitän sille kuivatusloimen selkään.

 Ponin puunauksen jälkeen on varusteiden vuoro. Pesen kaikki ponin ja minun nahkaiset varusteet satulasaippualla, etsin kisahuovan, kaivan varustekaapin pohjalta valkoiset kisahanskat ja pakkaan kaikki kamppeet ikean isoon pussiin. Yleensä yli puolet pakkausajasta kuluu siihen, kun mietin, että mitä nyt puuttuu kassista. Kun kaikki tavarat on loppujen lopuksi päässyt kassiin, tarkistan vielä kaikki, jolloin aina huomaan jotain puuttuvan matkasta.

kännykkäkuva, kännykkälaatu...

Kaikki hommat tehtyä vaihdoin ponille vielä loimet, joilla se saa olla aamuun, klo 7.30 asti, jolloin aletaan Julian kanssa sitomaan poni tukkaa kisakuntoon. Huomenna koitetaan saada jonkin näköistä materiaalia kisoista, joten kauden ensimmäistä 2-tason kisapostausta odotellessa!

Onko joku teistä tulossa katsomaan kisoja huomenna, tai itse kisaamaan?
Jos joku sattuu ottamaan kuvia meistä, niin ottaisin niitä ilo mielin vastaan!