54. Luukku 11

"Joulukuun yhdestoista 2014"

Nyt olisi vuorossa kuulumispostaus. Joulukalenterin aikan en ole kovin kuulumisia muistanut/ ehtinyt kirjoitella, joten nyt niitä on sitten tulossa.

Kenttä on ollut huonona jo melkein kuukauden. Olemme vain mennyt jotain kouluratsastusta enimmäkseen ravissa ja käynnissä, koska tallillammehan ei ole maneesia. Hyppäämään olemme päässeet kahteen otteeseen. Marraskuun viimeisellä viikolla maanantaina oli estevalmennus manesilla. Samalla viikolla oli kauden viimeiset kilpailut, Äimäraution seuraestekisat. 

Menin kisoissa 80cm luokan, jossa oli arvosteluna A.1.0, eli puhtaat radat palkitaan. Verkassa poni kielsi varmaan kaikille esteillle joita yritin hypätä, paitsi ristikolle. Verryttelyssä oli siis ristikko, pysty ja okseri. Pystyn alla oli semmoinen irtoportti, joka ei ollut kannattimilla vain oli maassa pystyssä. Sitä syppe ei ollut ennen nähnyt, niin pysähtyi jo metrin päähän tuijottamaan sitä. Päästiin kitenkin esteen yli pari kertaa. Kieltoja saattoi tulla silti enemmän kuin itse hyppyjä tälle esteelle.
Okserikin oli erikoiseste, jossa oli valkoinen portti. Kyllähän syppe on semmoisia ennenkin hypännyt, mutta eipä tänään ollutkaan menossa esteen yli ensimmäisellä yrittämällä, joten taaas kielto. Siittä päästiin kuitenkin yli seuraavalla kerralla. Ja taas seuraava oli kielto...

Radalla aloitettiin koko juttu puhtaalta pöydältä ajatellen, kuin verkka olisi mennyt kui elokuvissa, vaikka todellisuushan oli aivan päinvastainen. No, radalle lähdettiin aika reippaalla laukalla. Yhden linjan toiseen esteeseen sypellä kolahti takajalat, joka johtui minun huonosta ratsastuksesta. Mentiin liian hitaasti linja ja siihen tuli yksi ylimmääräinen laukka. Mutta puomi ei onneksi tipahtanut. Toisiksi viimeinen este...okseri, ja radan ensimmäinen erikoseste. Ensiksi syppe katsoi estettä kaukaa ja meinasi alkaa hidastamaan, kopautin pohkeella ja matka jatkui lähemmäs estettä. Aivan suorassa esteen edessä poni oliki yllättäen melkein pysähtynyt...kunnolla pohkeita ja okserin yli melkein pysähdyksestä. Puhtaasti päästiin eikä edes takajalat kolauttaneet estettä alas. Tietenkin hyppy oli sitten vähän erikoisempi istua, joten lensin kaulalle ja nousin äkkiä takaisin satulaan ratsastamaan viimeisen kaarteen. Lopputuloksena siis puhdas rata.

Käytiin yhtenä päivänä Siljan kanssa ratsastamassa, ja päädyimme kokeilemaan uutta tonttulakkia, josta tietenkin piti ottaa kuvia ;)

53. Luukku 10

"Joulukuun kymmenes 2014"

Huomasin tässä tänä aamuna että ohhoh enpä olekkaan tehnyt tämän päivästä postausta vaan hypännyt suoran seuraavaan joten tämä postaus on siittä syystä myöhässä. Ja eilinen postaus tuli myöskin myöhässä, koska koneen netti ei toiminut. Mutta nyt siihen itse tämänpäivääiseen postaukseen jonka aiheena on bannerit kautta aikojen. Älkää järkyttykö ensimmäisistä bannereista, jotka ovat aivan järkyttäviä! Blogin nimi on vaihtunut muutamaan otteeseen, joten älkää ihmetelkö bannereiden tekstejä.

1.

 Blogin ensimmäinen banneri. Alkuaikoina nimi oli siis My and my ponylife eli se kaikista tylsin ja normaalein. Banneri on aika yksinkertainen suoraan sanottuna todella yksinkertainen.

2.

 Toinen banneri ja taas aika yksinkertainen tämäkin. Kuvien rajaus ja laatu eivät kyllä ole ihan kohdallaan. Tämä banneri oli näkyvillä vain päivän tai kaksi.

3.

 Kolmas banneri ja tällä kertaa kuvat ovat jo parempia ja joissain kuvissa on jo rajauksetkin melkein kohdallaan. Tähän aikaan blogissa seikkaili jopa neljä ponia. Tosin tuo hyppäävän shetlanninponin kuva on leiriltä, eikä liity blogiin melkeimpä ollenkaan

4.

Neljännen bannerin kuvat ovat hyvälaatuisia, mutta muuten kuvat eivät oikein sovi blogin banneriin ollenkaan. Tämäkn ehti  olla vain päivän blogissa.

5.

 Viidennessä bannerissa on kiva idea, mutta toteutus on epäonistunut.

6.

Kuudennetta banneria en ole itse tehnyt, vaan kaverini Oona teki sen minulle. 

Ensimmäinen huolella tehty banneri blogissa.

7.

 Seitsemännssä bannerissa on blogilla uusi nimi Step towards our dream, joka saattaa palata vielä blogin nimeksi joskus. Kuvien toisiinsa häivytys on liian selkeä. Eron huomaa heti kun katsoo.

 Ja nuista kahdesta sypen kuvasta en tykkää.

8.

 Kahdeksannes banneri on aika yksinkertainen, jossa kuvien häivytyksen huomaa 

'jälleen mielestäni liian selkeästi.

9.

Yhdeksäs banneri on muuten aika kiva, mutta sypen turpa on jäänyt vähän huonnosti tuohon kuvaan.

10.

 Kymmenes banneri on kaverini Elisan tekemä, ja sen kyllä huomaa, mitentarkemmin Elisa rajaa kuvat ja tekee muutenkin koko bannerin aikaisempiin verrattuna. Sypen pää näyttää vaan vähän oudolta mutta ei paljon.

11.

 Tämän bannerin tekoon meni minulla todella kauan, ja kuin saattaakin huomata, tähän on panostettu enemmän kuin mihinkään aikaisempaan banneriin.

12.

 Maila jäi poissa blogista, ja blogin nimi vaihtui ainakin bannerissa. Tässä bannerissa silmiin pistää ikävästi tuon puoliympyrän oikea laita, joka on vöhön suttuisen näköinen.

13.

 Tämä banneri on kyllä oma suosikkini. Vaikka on hieman yksinkertainen, mutta silti kiva.

14.

Syksyinen banneri tulee perässä hyvänä kakkosena. Nuo kelta-oranssi-punaiset lehdet on lisätty picmonkeyllä, jonka tarkkasilmäinen saattaa huomata. Mielestäni hauska yksityiskohta bannerissa.

15.

Nykyinen bannerini on tehty pikaisesti, sillä joulukalenterin alkaessa oli ulkoasua muutettava talvisemmaksi ja tässä on alle puolessa tunnissa tehty pikabanneri.

Mitäs piditte bannereista jamikä oli niistä paras?

52. Luukku 9

"Joulukuun yhdeksäs 2014"

Nyt on vuorossa postaus, jossa kerron lyhyesti (tai ainakinyritän) kuluneen vuoden kisakaudesta, eli minun ensimmäisestä kisakaudesta. Kilpailut aloitettiin aivan pienistä 50 ja 60cm suerakilpailuista ja äästiin jopa 90cm aluetasolle hyppäämään ja sijoittumaankin. Vuosi on ollut todella opettavainen ja ensi kaudelle olisi tavoitteena päästä kilpailemaan enemmään ja isompia kilpailuja.


Kisakautena 2014 olen käynyt 13:ssa eri kilpailuissa joissa...

  ...olen startannut yhteensä 20 luokkaa, kahdet koulukilpailut ja kolme koulurataa. 11:sta estekilpailut ,joissa olen startannut yhteensä 17 kertaa.

  ...olen ratsastanut estekilpailuissa 14 puhdasta rataa ja kolme rataa, joista on tullut virhepisteitä. Yksi hylätty kahden kiellon vuoksi, yksi kahdeksan virhepistettä perusradalta yhden puomin tipahtamisen ja kiellon vuoksi ja yksi 4 virhepistettä uusinnasta kiellon vuoksi.

  ...koulukilpailuista kolme hyväksyttyä suoritusta, eli yli 50% ja kaksi hyväksyttyä koulurata harjoitusta, jonka pöytäkirjat näkyvät kuvassa.

  ...olen sijoittunut kuusi kertaa. Kaksi 2.sijaa, kaksi 3.sijaa, yksi 4.sija ja yksi 8.sija.

  ...olen sanut viisi punavalkoista, eli puhtaan radan ruusuketta

  ...olen kilpaillut esteitä korkeudella 50-90cm ja koulua
 helppo C-B

Alkuvuodesta kilpailtiin pieniä esteitä (50-70 cm)  ja helppo C:n koulukisoja. Loppuvuodesta kilpailtiin syksyllä melkein joka viikonloppu alue tai seurakilpailuissa 80-90cm

51. Luuku 8

"Juolukuun kahdeksas 2013"

Maanantain kunniaksi joulukalenteriin tulee linkkaa blogisi postaus.

Eli te lukijat saatte linkittää blogejanne. Ainoana sääntönä on, että pitää kertoa toivekuva postaukseen kuvaehdotuksia. Esittelen linkatut blogit ja kerron mielipiteeni niistä. Jos blogeja tulee paljon, niin valitsen niistä mielestäni parhaat,jotka esittelen sitten luukussa 17.
Aikaa on linkittää blogejanne 16.12 asti.

50. Luukku 7

"Joulukuun seitsemäs 2014"

Jatkoa kolmelle edelliselle luukulle

Nimi: De Jager's Miek's Morgen

Kutsumanimi: Syppe, Syppärä 

Synynyt: 13.4.1996 Alankomaat


Rotu: New forest
Sukupuoli: Ruuna
Väri: Tummaruunikko
Säkä:142cm


Isä: Brummerhoeve's Boss
Emä: Katnje's Miek
Emänisä: Ralph

"Syppe. Kiltti ja luotettava kaikkien kaveri."

 Ylläpuolella oleva lause kertoo lyhyesti kaiken tästä ihanasta ponista. vaikka Sypelle on oma esittelysivu, päätin silti tehdä tämänkin. Sypen ja minun tarina alkoi loppukesästä 2013, kun Mailan jalat eivät kestäneet enää ja sypen entinen vuokraaja ei päässyt enää tallille niin useasti, joten lopetti Sypen kanssa treenailun. Aloitettiin treenailemaan ihan perus kouluratsastus asioista ja ristikoista. Syppe oli vaikea ratsastaa ja aina ratsastuksen alussa jäykkä kuin rautakanki, mutta loppuraveissa taipui hieman ympyrällä ja voltilla. Tästä huomaa, kun poni on ollut enne todella estepainoitteinen ja kouluratsastus ol jäänyt vähääksi.

loppukesä 2013 (tuohon aikaan istuin ihan mutkalla ainna kun yritin asettaa tai taivuttaa ponia)

Pikkuhiljaa Syppe alkoi taipumaan, eikä ollut enää mahdotonta taivuttaa sitä, mutta ei se vieläkään todellakaan helppoa ollut. Alettiin hyppäämään 50-60cm esteitä ja se oli huomattavasti helpompaa. Syksyllä mentiin ensimmäiset koulu- ja estekilpailut naapuritallissa. Koulukisoissa menimme C-merkin kouluohjelman ja saimme 60% kiltin tuomarin ansiosta.  

Esteillä mentiin 60cm ja oltiin kolmansia.

2013 syksy

Talvi ja kevät treenattiin ja Sypen ratsastettavuus parani. Kevät mentiin seurakisoja 50-70cm tasolla. Ja huhtikuussa maksettiin aluelupa toukokuun ensimmäisiä aluekisoja varten. Ensimmäisetä alueluokasta ja ensimmäisestä 80cm luokasta selvittiin hengissä. 

Alle sekuntin aikaerolla voittajaan eli toinen sija!

Toukokuu 2014

Kesä mentiin 80-90cm luokkia ja treenailtiin. Poni men taas vaan parempaan suuntaan ja menimme myös yhdet alue koulukilpailut, joissa menimme helppo B KN:spesialin ja helppo B:3:n. Hyväksytyin tuloksin maaliin pästiin molemiste KN 54% ja B:3 56%

kesä 2014

Loppukesästä nostettin tasoa hieman. Eli 90cm luokkiin. Ensimmäinen 90cm puhtaasti maaliin

 ja 3. sija! Loppukausi mentiin 80-90cm välillä sijoittuen ja välillä ei sijoittuen.

elokuu 2014

Niin lyhyesä ajassa ollaan päästy niin paljon eteenpäin. Ja nyt kun katsoo vanhoja kuvia, niin alkaa kauhistuttaa miten huonolta ratsastus niissä näyttää. Postauksen ensimmäinen kuva on siittä hyvä esimerkki Tähän loppuun laitan vielä kuvan, jossa näätte ponin kehityksen vuoden ajalta.

Mitä piditte näistä neljästä postauksesta?

Jakositteko lukea loppuun, vai alkoiko mielenkiinto hiipua jo alle puoessa välissä?

Kommentoikaa ihmeessä mielipiteen:)!

49. Luuukku 6

"Joulukuun kuudes 2014"

Jatkoa kahdelle edelliselle luukuille 

 

Maila

Oikea nimi: Sällin Maila

Kutsumanimi: Maila, Maikki

Synynyt: 2.7.2000 Suomi


Rotu: Suomenhevonen
Sukupuoli: Tamma
Väri: Punarautias
Säkä:144cm


Isä: Suikun-Sälli
Emä: Hepsutin
Emänisä: V.T Ajatus

2012 talvi

"Maila. Karsinasta ohikulkeville mullisteleva pikkusuokki, 
joka oikeasti on vain on huomiota ja hoitoa kaipaava kiltti poni."

Mailan ratsastus alkoi kesällä 2013. Poni oli kyllä aivan erinlanen kuin ruuti, ja pari ensimmäistä tuntia meni miettessä miten ponia pitäisi ratsastaa, kääntää ja nostaalaukka, kun ei oikein samat avut tehonneet kuin ruutiin.

2012  loppukesä

  Oikeat avut alkoivat pikkuhiljaa löytyä ja aloimme vähitellen harjoittelemaan helppo C:n juttuja ja ristikko-60cm. Syksyllä osallistuttin ensimmäisiin seurakilpailuihin naapuritallille. Vähän jäännitti, että meneekö Maila radalle, kun viimeksi noin 5 vuotta sitten käynyt muualla kuin kotitallilla ja viimekisoissa montamontavuotta sitten jumittanut radan portille ja vain pukitellut. Mutta radalle poni meni ja puhdas ritikkoluokka mentiin ja pienen pieni punavalkoinen ruuruke saatiin. Maila tosin pudotti sen heti suitsistaan märälle mutaiselle maalle ja tietenkin
valkoinen osa oli heti täynä ruskeita kuraläikki.

 Talvella mentiin myös pienä esteitä, mutta enimmäkseen koulua, koska tallilla ei ole maneesia joten joudutaan ratsastamaan kentällä ympäri vuoden.

Kentän sulaessa päästiin hyppäämään kunnolla jo ihan 80cm esteitä. Maila ei koskaan kieltänyt pysähtymällä esteen eteen, mutta aina kun pohkeet ja ohjat eivät ohjanneetkeskelle estettä, niin poni saattoi hyvinkin useasti josta esteen ohi. Kesäkuun alussa osallistuimme toisiin ja viimeisiin kilpailuihimme, Yliranna Ratsutilan seuraestekilpailuihin..

Saavuimme kisapaikalle hyvissä ajoin ja kaikki sujui ongelmitta verryttelyyn. Maila saattaa potkia muita hevosia, joten alussa hieman jännitti, että miten pystyn ratsastamaan kunnolla jos kaikkialta kulkee hevosia edes takaisin. Päästiin kuitenkin liikkumaan ihan hyvin verkassa, ja hyviä hyppyjä saatiin alle. Kaikki sujui ongelmitta radalle asti.

Radalla lähtömerkin jälkeen lähdettiin laukkaamaan pitkällä tiellä kohti ensimmäistä estettä. Se ylitettiin ja matka jatkui kohti seuraavaa estettä, joka oli okseri. Pitkä, mutta ihan hieman vino lähestyminen ja poni hidasti ja hidasti ja lopulta pysähtyi esteen eteen. Toinen yritys ja tällä kertaa suora lähestyminen. Maila ei enää laukannut niin hyvin kuin edelliselllä kerralla ja taas sama hidastaa, hidastaa ja pysähtyy. Meidät oli siis hylätty. Maila ei ollut koskaan ennen kieltänyt pysähtymällä esteen eteen. Tämä oli ensimmäinen kerta.

Seuraavana päivänä Mailan etujalat olivat turvonnut ja lämpimät. Samaa jatkui monta viikkoa ja ponin jalkoja kylmättiin ja taluteltiin. Mailalla oli mennut jo kerran ennenkin etujalat, mutta ne olivat parantuneet kokonaan. Ylirannalla jalat rasittuivat aika varmasti maneesin ja kentän pohjasta, joten sama jalkavaiva tuli takaisin. Vähän jalkojen parannuttua pystyi jo kävelemään jo ratsastajan kanssa. Noin kuukauden päästä yritettiin pitää koulutuntia, mutta poni kompastui ravissa ja ontui jälleen. Tämän jälkeen Mailalla ei ole ratsastettu kunnolla, vain kevyesti käyntiä, ravia ja jalkojenollessa kunnossa jopa hieman laukkaa. Esteet ovat siis jääneet kokonaan pois Mailan elämästä.

joulu 2013

Nykyään poni toimii edelleen terapiaratsuna ja kärryponina. Mailan kuulumisia voit lukea tästä blogista.

48. Luukku 5

"Joulukuun viides 2014"

Jatkoa edelliseen luukkuun eri ponin merkeissä.

Riksu

Oikea nimi: Big-Dico

Lempinimet: Riksu, Rico

Syntynyt: 28.5.1996 Suomi

Rotu: Shetlanninponi

Sukupuoli: Ruuna

Väri: Mustankirjava

Säkä: 99cm

Isä: Ivriq

Emä: Koffiina

Emänisä: Goofy van de Boekend

talvi 2012

kesä 2012

"Riksu.

Pieni ja pippurinen shetlanninponi.

Aina valmiina 

pilke silmäkulmassa pinkaisemaan

 minne sattuu."

Tuttujemme shetlanninponi kaipasi liikutusta (kuten vasemmanpuoleisesta kuvasta voisi päätellä)  Niin minä ja pikkusiskoni Riina (tuolloin 5.v) aloimme liikuttamaan tätä pulleaa pikkuponia. Aluksi menimme vain liinassa, koska kentällä ei ollut aitoja, ja jos ponin selästä tipahti niin ei ponia saatu noin vain kiinni.

Kevät 2012

Kesää kohti alkoi liinassa ratsastaminen sujua ja kyllästyttää, niin voitiin alkaa ratsastamaan kenttää ympäri ilman liinaa varmistamassa. Tuli ponin selästä tiputtuakin monet kerrat, mutta sen seurauksena opin pitämään ohjista kiinni tippuessa. Hypittiin myös silloin tällöin pieniä ristikoita.

kesä 2012

kesä 2012

Riksulla on myös sen nuorudessa ajettu paljon kilpaa, ja uudestaan poni sai kärryt peräänsä 2012. Minun ja Riinan kasvaessa pituutta ponia alkoi ratsastamaan enemmän Riina, ja minä siirrryin enimmäkseen ajopuuhiin ponin kanssa, koska jalkani alkoivat olla jo niin pitkät. 

kesä 2014

 Nyt poni on vieläkin samassa ajo-ja ratsastuskäytössä, ja toivottavasti on vielä pitkään :)