Sunnuntai aamuna herätyskello oli laitettu soimaan puoli kahdeksan maihin, jotta kerkeisimme käydä rauhassa syömässä hotellin tarjoaman aamupalan, ennen kisapaikalle lähtöä. Onneksi Reetta lupautui ruokkimaan hevosemme aamulla, niin meidän ei tarvinnut herätä tuntia aikaisemmin itse ruokkimaan hevosia. Kukaan meistä ei olisi oikein halunnut nousta sängystä ylös kellon soidessa, mutta pakkohan se tietenkin oli. Kun kello alkoi osoittaa kahdeksaa, raahauduimme aamupalalle silmät puoliksi auki ja puoliksi kiinni. Heti kun oltii saatu aamupala syötyä ja silmät avattua menimme takaisin hotellihuoneelle pakkaamaan kamat ja lähdimme takaisin kisapaikalle.
Kisapaikalla kävin heti ensimmäisenä jaboilla katsomassa että ponilla on kaikki OK. Olihan sillä, mutta loimen putipuhtaudesta päätellen se ei ollut nukkunut makoillen ollenkaan. Tottakai heti ensimmäisenä mieleen tuli kauhukuvia radalta, että poni liikkusi kuin lapamato eikä ylittäisi ainuttakaan estettä. Jätin ponin vielä rauhassa syömään aamuheiniä, ja menin Julian kanssa auttamaan Ronjaa Krissen kanssa, koska hän meni ensimmäisessä luokassa, joka oli korkeudeltaan 80cm.
Kuvailin taas luokasta noin puolet ratsukoista, ennen kuin mentiin laittamaan Syppeä kuntoon. Julia oli mennyt paria ratsukkoa aikaisemmin harjaamaan ponia, joka oli aivan jotain muuta kuin väsynyt. Pyöri ja sähelsi kokoajan omia juttujaan, ennakkoluulot ponin väsymyksestä eivät pitäneet paikkaansa sitten ollenkaan, onneksi.
Kävin jälleen ravailemassa ja laukkailemassa ennen radankävelyä. Menin siis ensimmäisenä 90cm, jossaoli arviointina 367.1, eli se kaikista yleisin perusrata ja uusinta. Tämän radan uusinta oli tosi kiva! Sai laukata pari suoraa kunnolla eteen, ja lopussa oli kääntyy-hyppy-kääntyy-hyppy, ja käännöksissä pystyi tekemään niin pienen tien kuin vain ikinä pystyi! Verryttelyssä hypättiinn pari ristikkoa, pystyä ja okseria. Pystyllä meinasi koko ajan tulla puomeja mukaan, mutta kun viimeisen kerran hyppäsin sen, annoin kunnolla pohkeet samalla kun poni ponnisti. Alkoi jalat nousemaan okserillekkin.
Olin luokassa 7 lähtijä. Kun pääsin radalle valmistautumaan, menin suorinta reittiä 8 esteelle. Punaiselle pystylle, jonka alla oli muurin palikoita. Poni taas kyttäsi sitä, mutta onneksi minulla oli aikaa pyöriä sen ympärillä, jolloin poni alkoi jo menemään hieman lähemmäs sitä. Kävin vielä varalta näyttämässä trippelin, jonka alla olivat samat risulaatikot kun eilenkin. Lätömerkin jälkeen tein ympyrän ja lisäsin laukkaa enne lähtölinjaa. Ensimmäiselle esteelle tuli hyvä hypp. Samoin toiselle, kolmannelle ja kaikille muillekkin perusradan esteille. 7 esteen jälkeen lähti uusinta, aikaratsastus. Heti alkuun sai otettua kunnon laukkapätkän ennen punaista muuripystyä. Syppe katsoi vähän, mutta meni kannustuksella yli. Uusinta sujui hyin loppuun asti, ja viimeiset käännöksetkin onistuvat nappiin. Heti viimeiseb esteen jälkeen jäin vain rauhassa taputtelemaan Syppeä, ennen kuin maalilinjan, johon oli vielä reilusti matkaa. Taputtelut jäi sikseen ja täysiä veilä pikku matka linjalle, jonka jälkeen poni sai vasta ns.oikeat taputukset.
Mentiin luokassa johtoon. Heti seuraavana ratsastava Ronja pyyhälsi meidän ohi, ja samalla tavalla tekivät kolme muutakin luokan aikana. Lopputuloksissa olin siis viides ja sain keltaisen rusukkeen. Palkintojen jaon jälkeen annoin ponin Julialle ja menin itse katsomaan metrin ratapiirrosta. Seuraavana luokkana olikin meidän ensimmäinen 100cm, jossa oli arviointuna A.2.0, eli ei uusintaa. Rata oli juuri sopiva meille ekaksi metriksi, ja siinä olikin vain kahdeksan esteeä. Kun osasin radan suurinpiirtein, kävin ravailemassa verkassa vielä ennen radankävelyä.
Verkassa poni ei ollut oikein iskussa. Pystyn yläpuomi kolisi jälleen, ja kerran saatiin koko este nurin. Okserin takapuomikin tipahti muutaman kerran, mutta lopussa hypyt onnstuivat jo ihan suht hyvin. Radalla ennen omaa suoritusta näytin taas muurin, sekä sarjan B-osan alla olevan portin. Aloitin taas samalla tavalla kuin edellisessäkin luokassa samalle esteelle hyvässä laukassa jyvällä hypyllä. Matka jatkui samaa menoa 2-esteelle, puolimuurille. Sen jälkeen oli 6 lauka linja ja okseri, jolle ei tullut paikkaa. Onneksi poni pelasti ja hyppsi kauempaa, mikä auttaa aina pienimmillä esteillä, mutta nyt lähti yksi puomi mukaan. Sarjalle tuli hyvät paikat ja hyvät hypyt. Viidennellä esteeellä tapahtui sitten vähän huonompi juttu... Esteelle jouti kääntämään kunnolla, jes käänty, hypätään,ratsastaja on jo hyppäämässä, mutta poni lyö jarrut pohjaan ja minä jatkan matkaa hetken satulassa pysymis yrityksen jälkeen kentän pohjan. Oho.
Ärsytti, ärsytti ja ärsytti! Ihka ensimmäinen tippuminen kisoissa, ja vieläp ensimmäisestä 100cm luokasta. Oikeastaan, nyt jälkeenpäin tuo tippuminen vain naurattaa.Kaikki kävi nniin äkkiä, että maassa ajattelin vain että oho :D Laitettiin sitten poni poissa ja kuvattiin seuraava luokka ennen kun lähdettiin kotimatkalle.
Oliko postauksessa liikaa tekstiä tai kuvia? Entä mitäs piditte?
Ihan sopivasti oli kuvii ja tekstiä ja hyvä postaus oli!<3 Ja kyllä muaki jälkeen päin vähän nauratti toi sun tippuminen,ei se tippuminen kyllä pahalta näyttänyt paikan päällä ;D
Ihan sopivasti oli kuvii ja tekstiä ja hyvä postaus oli!<3 Ja kyllä muaki jälkeen päin vähän nauratti toi sun tippuminen,ei se tippuminen kyllä pahalta näyttänyt paikan päällä ;D
VastaaPoistaKiitos! hah :D
Poista