maanantai 30. tammikuuta 2017

Pinjan valmennus



Viimeviikko on mennyt aika samaan tapaan kuin edellinen, ja sitä edellinenkin viikko. Oikeastaan mitään uutta eikä ihmeellistä ei ole tapahtunut ja tylsä arki on nyt saavuttanut meidät. Koulun pulella peruskoulun viimeinen lukukausi on päässyt oikein mukavasti vauhtiin monilla sanakokeilla ja muilla pikkutesteillä, joihin on pitänyt käyttää iltoja lukemiseen. Tallilla on pyöritty poikkeuksetta joka iltana ratsastamassa ja auttamassa tuntilaisia Tanjan apuna. Torstaina löysin jopa itseni pitkästä aikaa maankamaralta, kun minut laitetiin äippälomalta palanneen puolisokean tamman kyytiin, joka onnistui yllättämään kaikki ja heittämään minut ensimmäiseen kulmaan pukkiroodeoiden saattelemana. Takaisin kyytiin kömmittyä tamma oli taas oikein onnellinen ja intopirkeänä kun pääsi pitkästä aikaan töihin.

Nanan kanssa on mennty yllättävänkin samaa rataa, ei ole ollut mitään suurempia ongelmia. Ollaan kierrelty maneesia perinteiseen tapaan ja maastoiltukin. Todettiin myös hyväksi hypätä aina kaksi kertaa viikossa, kerran kavaletteja ja toisella kerralla kunnolla isompia esteitä. Kavalettipäivänä mennään vain jotain pientä jumppaa tai muita kontrolliharjoituksia, joiden ansiosta Nana ei ole sitten niin energinen kun pääsee hyppäämään kunnolla estevalmennukseen. 


Kalenteria katsoen kevätnäyttää oikein hyvälle ulkopuolisten valmennusten kannalta, ja eilenkin sunnuntaina suunnattiin jälleen kohti kiiminkiä Pinja Immosen valmennuksiin. Meidän kanssa valmennuksiin Takkulasta lähti toinenkin hevonen, joten Nana sai pitkästä aikaa matkaseuraa. Valmentaja oli sama kuin pari viikkoa sitten aluevalmennuksissa, joten päästiin pitemmittä puheitta alkuverkkojen jälkeen töihin, kun valmentaja tiesi meidät ennestään. Kavalettitehtävillä katsomopäädyn kohdalla poni alkoivälillä keräämään kierroksia ja vähän poukkoilemaan, mutta tasoittui aina tehtävällä, onneksi.

Alettiin suoraa hyppäämään radanpätkiä metrin tienoilla, joilla heti kiinnitettiin huomiota laukan sujuvuuteen ja siihen, ettei esteille lähestyttäessä hevonen kulje pitkänä, josta seuraisi heti puomeja. Nana oli oikein terävänä, ja alkutunnin vähäiset pelleilyt jäivät kokonaan pois. Tultiin kokonaista rataa ensin vähän pienempänä, ja sitten 110-120cm tasolla. Linjat ja yksittäiset esteet meni jo korkeammalla radalla tosi hyvin ja Nana väläytteli tosi hienoja hyppyjä aina hetkittäin, kun kaikki asetukset oli kohdallaan. Kaikista haastavimmaksi osoittautui korkea kolmoissarja, jossa Nanan olemattomat selkälihakset ei meinannut aluksi riittää ja ratsastin liian pitkällä hevosella josta automaattisesti puomit kolisivat ihan urakalla. Kuitenkin kun kuski osasi auttaa hevosta oikein, siittäkin selvittiin.



maanantai 23. tammikuuta 2017

Myrskyn jälkeen on poutasää


Aluevalmennusten jälkeen Nana on saanut pari rennonpaa päivää. Keskiviikosta perjantaihin täällä on ollut kunnon myrsky, joka meinasi viedä mukanaan kaiken joka astui ovien ulkopuolelle. Varsinkin torstaina kun käveltiin Nanan kanssa tallin ja maneesin väliä, oli poni jo hyvin lähellä lähteä tuulen mukaan. Kuitenkin aina myrskyn jälkeen on poutasää, ja lauantai aamuna keli oli mitä mahtavin.

Lauantaina olin reipas ja olin jo kymmenen maissa aurinkoisessa talvisäässä Nanan kanssa alkukäynneillä. Kierreltiin tallin lähimaastoja hetki, jonka jälkeen suunnattiin kentälle. Nana oli tosi reippaana ja oli pohkeen edessä alusta alkaen. Parinkymmenen sentin lumikerroksen ansiosta poni joutui nostelemaan jalkojaan ihan kunnolla, ja ravasi väliin niin kuin hevosten kuuluukin. Äiti suostui jäämään kentänlaidalle kuvaamaan, mutta valitettavasti manuaalinen tarkennus oli jäänyt päälle kaikkiin muihin paitsi käyntityöskentelykuviin...


Tarkoitus oli vain ratsastaa Nana nopeasti läpi, mutta kun virtaa ponilla riittikin vaikka muille jakaa, tein samaa tehtävää kun pari viikkoa sitten kouluvalmennuksessa. Avoa pitkän sivun alussa- väistö - sulkua. Käynnissä homma sujui suhteellisen hyvin, mutta ravissa poni juoksi suurimman osan ajasta vaan alta. Tätä ongelmaa ei ole sileällä ennen ollut, mutta toistoja toistoja niin Nana alkoi kuuntelemaan ja minä ratsastamaan sitä niin kuin pitikin. Positiivistä tässä oli, että Nana liikkui itse omalla moottorilla, niin ei tarvinut koko ajan keskittyä liikkeen ylläpitämiseen, päin vastoin.

Laukan ratsastin vain ympyröillä ja siirtymisillä enkä tehnyt mitään erikoisempia temppuja. Näin jälkikäteen videolta katsottuna Nana käytti tosi hyvin takajalkoja, jopa laukassa! Kentällä meno onkin enemmän kuin hyväksi neljän seinän katselemisen sijaan!


Lauantaina oli myös Riinan onnenpäivä, kun päästin sen kilttinä siskona istumaan Nanan selkään loppukäynneille. Käytiin matkanvarrella ottamassa parit kivat kuvat Nanasta aurinkoa vasten, joista muutamista tuli tosi kivoja!







Löytyikö joukosta lempparikuvi? Aurinkoista viikkoa kaikille!

maanantai 16. tammikuuta 2017

Aluevalmennukset



Vihdoin ja viimein saatiin aluevalmennukset meidänkin alueella pyörimään, kun ratsukkoja oli kerrankin ilmoittautunut tarpeeksi valmennuksiin. Kakasipäiväiset valmennukset hypättiin Kiimingin Ratsastuskeskuksessa. Kyseinen paikka olikin meille jo entuudestaan tuttu kisojen ja muiden valmennusten ansiosta. Lauantaina oltiin hyvissä ajoin jo paikalla, joten saatiin rauhassa laittaa Nana kuntoon ja kävellä kunnon alkukäynnit ennen kuin valmennus alkoi.

Alkuun kauhisteliin, miten selvitään Nanan kanssa kun maneesissa meidän lisäksi hyppää kaksi muutakin ratsukkoa, kun Nana meinaa ottaa vähän turhia kierroksia muista hevosista, varsinkin jos ne sattuvat laukkaamaan vastaan... Onneksi saatiinkin mennä molempina päivinä kahdestaan toisen ratsukon kanssa, kun kolmas ratsukko ei jostain syystä tullutkaan. Lauantaina itsenäisten alkuravien jälkeen alettiin heti työstämään ravissa puomitehtävällä. Laukassa mentiin myös samoja suhteutettuja puomeja, joiden väleihin tehtiin aina tietty määrä laukkoja. Tällä tehtävällä sai tosissaan muunnella laukkaa, että välit onnistuisivat!

Alettiin puomejen jälkeen hyppäämään erilaisia tehtäviä, lähinnä tekniikkatehtäviä pienemmillä esteillä, sillä seuraavana päivänä olisi radan ratsastuksen vuoro. Sunnuntaina jouduttiin heräämään aikaisin, kun valmennus alkoi jo yhdeksältä. Itsenäisten alkuverkkojen jälkeen hypättiin s-kiemuralla kolmea kavalettia alkuun, jonka jälkeen otettiin pari hyppyä ristikko-okserille, joka nostettiin sitten normaaliksi.

Alettiin sitten tulemaan ratoja. Alkuun tultiin pari lyhempää pätkää n. 5 esteellä, ja sitten pidempää kokonaista rataa. Esteet oli ensimmäisillä radoilla noin metrin korkeudessa, ja viimeisille kerroille niitä nostettiin vielä 10 senttiä ylös, jolloin rata sujui jo paljon paremmin. Kaikki puomit mitä parilta esteeltä tuli, varsinkin ensimäistä jouduttiin ottamaan uudestaan, kun laukka oli liian pitkää eikä poni ollut paketissa kohti estettä, vaan viisi metriä liian pitkänä. Kun ratsastin parempaa ja voimakkaampaa laukkaa varsinkin kaarteissa, pystyin ennen estettä "odottamaan" viimeiset askeleet ja hypyt oli siten tosi hyviä.






Nana alkaa olla tosi hyvin jo auennut etuosasta, mutta selän takaosassa on vieläkin kohta, joka on kuin pöytä eikä liiku mihinkään, joka heijastuu sitten suoraa takajalkoihin. Vielä kun saadaan se jumit aukaistua hierojan ja kiropraktikon avulla niin hyppäämisestä ja liikkumisesta tulee vielä parempaa ja sujuvampaa.


Kummat ovat enemmän teidän mieleenne; valmennuskuvat- vai videot? Miksi? :)

maanantai 9. tammikuuta 2017

iltatallissa mukana -kuvapostaus

Tammikuun alussa tavallisen talli-illan alkajaisiksi sain idean kuvata vähän miltä meidän ilta yleensä näyttää silloin, kun olemme lupautuneet tekemään iltatallin aina jos kenenkin puolesta. Lähes poikkeuksetta homma alkaa ratsastamalla. Yleensä ratsastan vain Nana, mutta tällä kerralla olin mennyt sen jo päivällä aikaisemmin, joten ratsuina toimivat ekassa erässä Bonde ja Pikkuveli, joiden kanssa mentiin maneesissa ja seuraavassa satsissa Charlotte ja Seraffiina käyntimaaston merkeissä.



Kun ollaan saatu päivän liikutettavat hoidettua ja varusteet laitettua takaisin paikoilleen, alkaa varsinainen iltatalli hevosten haulla sisään.



Seuraavana yleensä toinen menee laittamaan "mömmöt" turpoamaan ja toinen lähtee edeltä heinävajaan täyttämään heinäkärryjä. 



Sitten alkaa heinien jako hevosille.


Kun kaikilla hevosilla on heinät, aletaan laittamaan niille ruokia kuppeihin. Meillä kaikilla hevosilla on aika samanlaiset ruuat aamuin ja illoin, joten 14 hevosen ruokien ulkoa muistaminen ei ole niin mahdotonta kuin miltä se kuulostaa.




Sitten ruokien jakaminen nälänhädässä oleville hevosille, jotka eivät ainakaan omasta mielestä ole saanut ikinä ruokaa...


Enää kovin urakka nimeltä lattian lakaisu jäljellä, jonka jälkeen tarkistetaan vielä että kaikkien ovet ovat varmasti kunnolla kiinni. Ja näin saatiin iltatalli valmiiksi, ja alkaa kyydin tavoittelu, joka parhaimmassa tapauksessa odottaa jo pihalla. Vielä tallin ovet lukkoon, valot pois päältä ja hälyt päälle ja pääsemme lähtemään.



Mitä piditte postauksesta? Haluaisitteko samantapaisia kuvapostauksia jatkossakin?

torstai 5. tammikuuta 2017

Uutta intoa treenaamiseen



Nyt on päästy tämänkin vuoden treenikausi polkaisemaan kunnolla vauhtiin, kun pidettiin eilen vuoden ensimmäiset hyppytreenit. Nyt jos joskus saa olla kiitollinen eristetystä hallista, kun ulkona paukkuvista -24 asteen pakkasista huolimatta pystyttiin ongelmitta treenaamaan, minä vielä tarkenin ratsastaa hupparilla... 

Nana on ollut taas vähän huonompana lähiaikoina lukuunottamatta eilistä, jolloin päästiin pitkästä aikaa koko ratsastus menemään ilman ainuttakaan temppuilua, lukuunottamatta paria pienenpientä "säikähdystä" loppuraveissa. Tänään heti alkuraveista lähtiien tamma tuntui oikein tyytyväiseltä ja sama ilme säilyi hyppyihin saakka samana, ja esteiden myötä pikkuhepan innostus vain kasvoi ja kasvoi. Aloitettiin hypyt pienellä pystyllä pitkällä sivulla, jota tultiin täyskaarroilla vastalaukassa. Tehtävä on tuottanut päänvaivaa jo parin tunnin aikana jolloin sitä ollaan harjoiteltu. Tänään kuitenkin päästiin alusta alkaen aika hyvin tulemaan esteelle. Nostettiin pikkuhiljaa pystyä isommaksi ja meno pysyi samanlaisena kuin pienemälläkin.




Tämän tehtävän jälkeen alettiin hyppäämään kolmoissarjaa, jossa kaikki osat olivat oksereita yhden laukan etäisyydellä toisistaan. Tälle vaadittiin isoa laukkaa, joka tarkoittaa meidän osalta automaattisesti sujuvaa reipasta etenemistä. Liikeihme kun tuo hevonen ei oikein ole. Tultiin tätäkin alussa pienemmällä korkeudella, jonka jälkeen nostettiin kaikkia osia. Pienemmillä oksereilla välit meinasivat jäädä aika pitkiksi, jota ei auttanut Nana kaukaa otetut a-osan hyppyt.



Esteiden noustua välit helpottuivat kun kaikista hypyistä tuli automaattisesti isompia. Nana painoi välillä jo semmoista vauhtia menemään kohti esteitä, että joudui kerran pysäyttämään ja aloittamaan uudestaan. Tällaisesta Nana olisi hyvinkin herkästi vetänyt herneet nenään ja kuumunut ihan yli, mutta nyt päästiin jatkamaan kuin mitään ei olisi tapahtunut yhtä hallitusti. Kaiken kaikkiaan Nana hyppäsi koko valmennuksen tosi hyvin ja minäkin ratsastin omalle tasolleni hyvin! 

Näistä onnistuneista valmennuksista saa aina todella paljon lisää motivaatiota ja toivoa, että kyllä täältä vielä joskus noustaan! Kaiken lisäksi saatiin pitkästä aikaa treeneistä kuvia, josta kiitos kuuluu Pinjalle! Innoissaan tulevaa kautta odotellen!






Miten teidän uusi vuosi on lähtenyt käyntiin?

keskiviikko 4. tammikuuta 2017

2016 kuvina


Pikku hiljaa alkaa olla joulu taputeltuna ja kotona löhöily alkaa riittää tältä erää. Joulukalenterin kunnialla loppuun asti saaminen oli kyllä aikamoinen urakka, vielä kaiken muun jouluhässäkän rinnalla. Onneksi senkin aika on vain kerran vuodessa, ja kun tytöt on tehtynä niin lopputulosta on aina ilo katsella ja saa kerrankin luvan kanssa vähän hengähtää ja ottaa hetken rennosti.

Joulun pyhäpäivät ja niiden jälkeiset välipäivät hujahtivat silmän räpäyksessä, ja nyt ollaankin jo uuden vuoden puolella. Minäkin täytin vihdoin vuosia, ja saan olla hetken "saman ikäinen" kun muut samana vuonna kanssani syntyneet, jotka ovat minua parhaimmillaan päivää vaille vuotta vanhempia, niin loppuvuodesta olen siis syntynyt. Näin heti uuden vuoden kunniaksi olen saanut paljon uutta intoa blogin suhteen, ja pää on postausideoista pullollaan. Kuitenkin blogin kirjoitukseen sijan aikani liiankin usein olen viime päivien aikana käytän parin todella hyvän sarjan parissa jotka koukuttavat katsomaan enemmän kuin yhden jakson kerrallaan.

Tämän vuoden postaukset polkaistaan käyntiin vielä viime vuotta muistellen. Kokosin vuoden parhaat palat muutamiin kuviin, jotka ovat kuukausijärjestyksessä. Kuvathan kertovat enemmän kuin tuhat sanaa, joten pidemmittä puheitta kuvien pariin. Hyvää ja menestykästä uutta vuotta kaikille!