tiistai 21. maaliskuuta 2017

Kisakauden avaus




Sunnuntai aamuna sain pitkästä aikaa kiskoa valkoiset housut jalkaan, sillä vihdoin oli odotettujen kauden avauskisojen aika. Vaikka kisoihin ei ole tarvinut lähteä moneen kuukauteen, homma luonnistui kuin itsestään ja aamu sujui tavanomaisesti vanhan kaavan mukaan. Päästiin jopa melkein lähtemään oikeaan aikaan tallin pihasta. Ensimmäinen ongelma ilmaantui kun alettiin varustamaan Nanaa, nimittäin ohja oli hajonnut toiselta puolelta ja enää vain roikkui kuolaimella. Onneksi äiti oli vasta lähdössä kotoa, joten saatiin sen mukana toiset ohjat hätään.

Ensimmäisen luokan, 90cm radankävelyn jälkeen oli vielä reippaasti aikaa ennen verkkaan pääsyä, joten käveltiin aika kauan kentällä, ennen kuin menin selkään ja aloin pikku hiljaa ravailla. Verkkavalvoja huuteli tasasin väliajoin verkkaan pääsevien nimiä, ja olin jo monta kertaa menossa mutta aina huudettiin jonkun muun nimi. Luokan edetessä aloin jo pikkuhiljaa ihmetellä kuinka vähän porukkaa verkassa saa olla, kun minun ja radalla olevan välissä oli enää reilu viisi ratsukkoa. Selvisi että verkkavalvoja oli vahingossa hypännyt minun yli jo ajat sitten. Verkka-aikaa jäi tosi vähän, mutta onneksi luokka oli pieni ja ulkokentällä oli pystynyt sentään ravaamaan, ettei ihan täysin kylmiltään jouduttu radalle.

Radalla Nana oli sopivasti vähän energinen, vaikka välissä laukka meinasi hyytyä, ja jouduin komentamaan ponia reippaammin eteen johon Nanan reagoi onneksi hyvin ja laukka saatiin nopeasti takaisin. Kokonaisuudessa rata oli helppo ja tasainen, ja jäi meidän viimeiseksi ysikympiksi. Hyppäsin heti pois selästä ja Nana pääsi kävelemään naruun metriä odottelemaan.

Metrin radankävelyssä alettii jo vähän miettimään reittejä miten säästää aikaa, kun kyseessä oli kerta aikaluokka. Hyvät reitit suunniteltuna ja tälläkertaa oikean mittainen verkka takana lähdettiin metrin radalle hyvin mielin. Ensimmäiselle esteelle Nana vähän innostui ja lähti vauhdikkaammin, mutta kuunteli silti heti esteen jälkeen ilman suurempia ongelmia. Ensimmäinen vähän tiukempi kaari käännettiin, mutta sen jälkeen esteelle päin poni venyi liian pitkäksi ja otti puomin mukaan. Siihen loppui ajan kanssa kilpaa ratsastaminen minun osalta. Kuitenkin loppurata meni tosi hyvin, ja tein silti "vahingossa" yhden tiukemman tien jonka jälkeen laukkakin pysyi yllä ja poni ei venynyt seitsemänmetriseksi. Loppujen lopuksi radasta jäi hyvä fiilis, vaikka puomi otettiinkin yhdestä virheestä. 



Seuraavat kisat meillä on Ruukissa halli P-SM:t, jossa ei enää hypätä 90cm luokkia treenimielessä vaan päästään kunnolla kisaamaan. Tulevana viikonloppuna aluevalmennuksien jälkeen mietitään tarkemmin mitä luokkia mennään Ruukissa.


Mitä piditte pitkästä aikaa perinteisestä kisapostauksesta? :)